Yksilöllinen sijoitusvakuutus tarjoaa markkinan kaipaamaa joustoa

Evitec Life on henkivakuutusyhtiöille kehitetty vakuutussopimusten hallintajärjestelmä, joka tukee pitkäaikaissäästämistä ja riskihenkivakuuttamista.

Nyt julkaistussa Evitec Life 5.2 betassa merkittävin kehitysaskel on ollut tuoda riskihenkivakuutukset säästötuotteiden rinnalle. Evitec Lifessa voi vastedes hoitaa riskihenkivakuutussopimuksia, yksilöllisiä vakuutuksia, pariturvia ja laajoja ryhmärakenteita, sekä näihin liittyviä korvauksia.

Sopimusten hoidon osalta Evitec Lifessa:ssä on tuki muun muassa lyhytaikaisen työkyvyttömyyden, pysyvän työkyvyttömyyden, pysyvän haitan ja vakavan sairauden turville. Ryhmäsopimusten hoidossa on erityisesti panostettu ryhmän tietojen ylläpidon helppouteen sekä laskutuksen erityistarpeisiin.

Riskihenkivakuutusten korvausten osalta Evitec Lifessa:ssä voi hoitaa edellä mainittuihin turviin liittyviä korvauksia ja maksattaa niin kerta- kuin päivärahaluonteisia korvauksia. Korvauskäsittelijän työ nopeutuu ja yksinkertaistuu, kun sopimusten ja korvausten hoito on samassa järjestelmässä. Korvauskäsittelyssä tarvittavat sopimuksen tiedot ovat valmiiksi saatavilla ja tuodaan osaksi korvauskäsittelyprosessia.

Uudessa versiossa myös digitaalisia REST-palveluita on laajennettu tukemaan muun muassa sopimusten myyntiä sekä sopimusten luontia ja sopimustietoihin tehtäviä muutoksia itsepalvelukanavissa.

Tämän version myötä on myös useita yleisiä toiminnallisuuksia päivitetty. PLP tukee tulevaa suomalaisen henkilötunnuksen välimerkkimuutosta, AML-direktiivin edellyttämää edunsaajan tunnistamista ennen korvauksen ulosmaksua sekä Kansallisen tulorekisteriin tehtäviä ilmoituksia. Olemme myös tehneet useita tietoturvaparannuksia. Vakuutustuotteiden hallintaa helpottamaan, on työkalupakkiin lisätty vakuutustuotteiden määrittelytyökalu Evitec Life Insurance Product Editor.

Kiinnostuitko kuulemaan lisää? Ota yhteyttä sales@evitec.com

Järjestelmäuudistuksen yhteydessä kuumia puheenaiheita ovat muun muassa digitalisaatio, automaatio, konversio ja migraatio. Eikä edellä mainituissa ole mitään väärää, tärkeitä tekijöitä, joilla varmistetaan, että uusi järjestelmä toimii halutulla tavalla ja tuottaa toivottua hyötyä. Mutta tuoko järjestelmäuudistus käyttäjille muutakin kuin uuden käyttöliittymän?

”Meillä on aina tehty näin”

Olemme varmaan kaikki joskus törmänneet sanontaan ”kun meillä on aina tehty näin”. Tähän törmää usein myös järjestelmäuudistuksen yhteydessä. Automaatiotason noustessa rutiininomaisten manuaalisten tehtävien määrä vähenee. Myös uuden järjestelmän toimintalogiikka saattaa poiketa aiemmasta. Näistä johtuen myös työprosesseja voidaan joutua muokkaamaan, minkä johdosta järjestelmäuudistus tulee nähdä kokonaisvaltaisempana muutosprosessina, ei pelkästään teknologian päivityksenä. Käyttäjille tämä tarkoittaa uuden käyttöliittymän lisäksi uusia työtapoja ja rutiineja.

Tekninen ja henkinen transformaatio

Projektissa mukana olevat tutustuvat yleensä vaiheittain tulevaan järjestelmään. Osatoimitusten demot ja erityisesti testausvaihe ovatkin hyviä ajankohtia keskustella uuden järjestelmän toiminnallisuuksista ja kuunnella järjestelmätoimittajan näkökulmia erilaisista ratkaisuista. Samalla on luontevaa alkaa arvioida nykyisiä työprosesseja ja tarvittaessa muokata näitä.

Myös luottamus uuteen järjestelmään ja uusien toimintatapojen järkiperäisyyteen rakentuu projektin aikana. Projektissa työskentelevät tulevat jo projektin aikana sinuiksi muutosten kanssa ja käyvät läpi henkistä siirtymää vanhasta totutusta uuteen aikakauteen.

Kun käyttöönoton ajankohta lähestyy ja organisaation muut käyttäjät otetaan mukaan, ei heillä ole samaa aikaikkunaa tutustua kaikkeen uuteen. Heille ensikosketus uuteen järjestelmään ja työskentelytapaan on usein pilotointivaihe, mutta sen ollessa huomattavasti projektia lyhyempi, pitää heidän omaksua kaikki uusi varsin nopeasti. Tällöin projektiryhmäläiset ovat tärkeässä roolissa uuden aikakauden lähettiläinä: he voivat tukea ja perustella uusia toimintamalleja ja auttaa nopeammin omaksumaan nämä. Muilla organisaation käyttäjillä on varmasti samoja kysymyksiä kuin projektiryhmäläisillä itsellään oli, joten kukapa olisi parempi niitä käsittelemään kuin ne, jotka ovat jo läpikäyneet tämän vaiheen.

Muokkautuva standardijärjestelmä

Mikäli jokin osaratkaisu ei tunnu istuvan vakuutusyhtiön toimintamalliin, ovat asiakaskohtaiset muokkaukset hyvä ratkaisu asiaan. Profit Life & Pension (PLP) on henkivakuutusyhtiön tarpeisiin kehitetty standardijärjestelmä eläke-, säästö- ja riskivakuutussopimusten hoitoon ja korvausten käsittelyyn. Järjestelmän parametrisoitu tuoterakenne mahdollistaa joustavan tuotekonfiguraation. Tämän lisäksi järjestelmän toiminnallisuuksia voidaan muokata asiakkaan tarpeiden mukaan. Siten jokainen toimitus onkin yksilöllinen, vaikka perusta on pitkälti sama. Toimimme asiakkaan kumppanina ja järjestelmäuudistusprojektit suunnitellaan, toteutetaan ja testataan tiiviissä yhteistyössä.  Näin pystymme tarjoamaan toimivan järjestelmäratkaisun, joka huomioi asiakkaan yksilölliset tuotteet, tarpeet ja toimintatavat.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä sales@evitecdata.local

Payment Services Directive 2 (PSD2) -direktiivin siivittämänä Open Banking avasi joitakin vuosi sitten ovet aivan uuteen maksamisen maailmaan. Nyt kaupan kassalla riittää, kun vilauttaa älykelloa ja verkko-ostokset voi maksaa parilla klikkauksella. Open Banking toi pankkien rinnalle uusia toimijoita, jotka keskittyivät pelkästään maksupalveluihin. Innon iskeä tähän saumaan ymmärtää, kun ottaa huomioon, että esimerkiksi vuonna 2021 suomalaisilla maksukorteilla maksettiin 1,9 miljardia kertaa. Jo pienikin siivu tämän maksuliikenteen välittämisestä antaa kohtuullisen liikevaihdon.

PSD2 oli finanssialalla alkusoitto entistä avoimempaan tiedon jakamiseen. Nyt aihe puhuttaa myös vakuutusalalla ja “Open Insurance” hakee muotoaan. Mutta mitä Open Insurance tarkoittaa ja mitä sillä tavoitellaan? Yhdenmukaista määrittelyä ei vielä ole. European Insurance and Occupational Pension Authority (EIOPA) julkaisi vuonna 2021 konsultaatiodokumentin Open Insurance: Accessing and sharing insurance related data, jossa on lähdetty erittäin laveasta määrittelystä: “Kaiken vakuutuksiin liittyvän henkilö- ja muun tiedon käyttö ja jakaminen rajapintojen kautta”. Tavoitteiksi konsultaatiossa on määritelty innovaation, kilpailuedun ja tehokkuuden lisääntyminen.

Mitä vakuutustietojen jakaminen mahdollistaa?

Kun ottaa huomioon vakuutuksiin sisältyvän tiedon määrän ja kuinka tietoa tänä päivänä ylipäätään voi hyödyntää eri käyttötarkoituksiin, on selvää, että vakuutustietojen avoin jakaminen mahdollistaa monenlaisen tuote- ja palveluinnovaation. On kuitenkin syytä heti huomata, etteivät yhtiöt voi vapaasti jakaa tietoa, vaan lähtökohtaisesti, kuten PSD2:ssakin, vakuutettu hallitsee tietojaan ja päättää mitä ja milloin haluaa tietoa jaettavaksi. Tämä nostaa asiakashyödyn innovaation keskiöön ja luo lähtökohdan uusille kilpailutekijöille.

Mikäli asiakkaalla on vakuutuksia useammassa yhtiössä, mahdollistaa tietojen avoin jakaminen pirstaloituneen tiedon keräämisen yhteen. Asiakkaalle avautuu näkymä vakuutusturvaansa kokonaisuutena ja hänelle voi tarjota parempaa vakuutusneuvontaa sekä vakuutusten helpompaa kilpailuttamista. Suomessa erityisesti työeläkkeen ja muun eläkesäästämisen tietojen yhdistäminen voisi olla hyödyllinen käyttötapaus.

Korvauskäsittely puolestaan on asiakassuhteen kannalta kriittinen vaihe ja sen sujuvoittamiseen löytyy varmasti monia käyttötapauksia. Esimerkiksi, jos lentoni myöhästyy yli 4 tuntia, mikä oikeuttaa korvaukseen matkavakuutuksestani? Voisiko lentoyhtiöstä mennä suoraan vakuutusyhtiölle tieto myöhästymisestä ja korvaus maksettaisiin automaattisesti tililleni?

Rajapinnat avainroolissa

Rajapinnat ovat perusedellytys tiedon jakamiselle ja vastaanottamiselle, mutta saattavat osoittautua myös kehityksen hidasteiksi. Tästäkin on jo PSD2:n osalta kokemusta, sillä rajapintojen erilaiset standardit ovat vaikeuttaneet sujuvan ekosysteemin kehittämistä. Toivottavasti tästä kokemuksesta voidaan ottaa oppia Open Insurance -direktiivin muotoutuessa.

Myös vakuutusyhtiöiden vanhenevan järjestelmäkannan liittäminen rajapintoihin asettaa omat haasteensa. Kun rajapinnat ovat digitalisaatiossa aivan keskeisessä roolissa ja vaikuttavat moneen asiaan jo nyt, pohditaankin yhä useammassa vakuutusyhtiössä, mikä on paras ratkaisu pidemmällä tähtäimellä. Jatketaanko vanhenevan teknologia päälle rakentamista, vai onko tullut aika uusia järjestelmät ja nostaa digitalisaation hyödyntäminen aivan uudelle tasolle?

Tiedon jakamisen tulevaisuus

Tuleeko Open Insurance aiheuttamaan PSD2:n ja mobiilimaksamisen kaltaisen vallankumouksen vakuutusalalla? Ehkä ei, jo siksikin, että vakuuttamisessa ei ole tapahtumaa, jossa tapahtumatiheys on lähimainkaan vastaavanlainen kuin maksuliikenteessä. Lisäksi vaatimus jakaa tietoa avoimesti tuntuu EU:ssa etenevän varsin verkkaisesti.

Open Insuranceen liittyy vielä monia kysymysmerkkejä ja haasteita ratkottavaksi. Jollain aikavälillä tämä direktiivi on silti odotettavissa. Siksi onkin hyvä jo pohdiskella, kuinka ja minkälaisilla ratkaisuilla parhaiten hyödyntää Open Insurancen mahdollisuuksia.

Kestävä rahoitus on aihe, jonka merkitys ilmastonmuutoksen kiihtymisen myötä on entisestään lisääntynyt. Kestävän rahoituksen määritelmä on toki laajempikin, ympäristötekijöiden lisäksi siinä tarkastellaan myös yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä näkökulmia, eli ns. ESG-tekijöitä (lyhenne sanoista Environmental, Social ja Governance) ja kuinka nämä huomioidaan sijoittamista koskevassa päätöksenteossa.

Vaikuttamisen mahdollisuus on kenellä tahansa sijoitustoimintaa harrastavalla, yhtä lailla institutionaalisella sijoittajalla kuin yksittäisellä rahastosäästäjälläkin. Mutta voidakseen tehdä vastuullisia valintoja, tarvitsee sijoittaja luotettavaa tietoa sijoituskohteiden kestävyydestä. Kohteiden tulisi myös olla keskenään vertailukelpoisia, jolloin tarvitaan yhteneväisiä mittareita ja käytäntöjä. EU:ssa tähän on haettu ratkaisua kahden eri asetuksen kautta. Tiedonantovelvoiteasetuksen (SFDR, Sustainable Finance Disclosure Regulation) tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä sijoitustuotteiden kestävyystekijöistä. Taksonomia-asetus (TR, Taxonomy Regulation) puolestaan määrittelee milloin taloudellista toimintaa voi kutsua kestäviksi kuuden ympäristökestävyyttä mittaavan tavoitteen kautta.

Asetukset ovat sinällään jo tulleet voimaan, mutta niissä säädettyjen velvoitteiden soveltaminen jalkautuu asteittain. Molemmissa asetuksissa on artikloja, joiden yhteneväiseen tulkintaan ja soveltamiseen Euroopan komissio on pyytänyt finanssialan Euroopan valvontaviranomaisia (ESA, European Supervisory Authorities) määrittelemään tekniset standardit (RTS, Regulatory Technical Standards). Nämä eivät ole vielä kaikilta osin valmiita tai lopullisesti hyväksyttyjä, mutta oletuksena on, että niitä tulisi porrastetusti alkaa noudattaa tämän ja ensi vuoden aikana.

Finanssiala on yhteisen haasteen edessä

Asioiden keskeneräisyydestä huolimatta, valvontaviranomaiset ovat nyt kehottaneet toimijoita aloittamaan valmistelut asetusten soveltamiseen. Ja hyvä niin, sillä urakka on huomattavan suuri, vaikka toimijoille tilanne on hieman epäkiitollinen, kun ne joutuvat tähtäämään liikkuvaan kohteeseen. Niinpä kaikki sijoituspalveluja tuottavat ja tarjoavat tahot, kuten rahastoyhtiöt, pankit ja henkivakuutusyhtiöt ovat kovan urakan edessä.
Mutta mikä tekee tämän niin haastavaksi?

Pähkinänkuoressa: valtava tietomäärä kerättäväksi ja analysoitavaksi sekä pitkä välitysketju, jonka varrella on useita toimijoita.

Teknisestä näkökulmasta urakka kiteytyy tiedon sujuvaan välittämiseen ja tehokkaaseen käsittelyyn:

• • kuinka sijoituspalvelun tuottaja kerää ja analysoi sijoituskohteiden kestävyyteen liittyvää tietoa ja muokkaa tiedon sopivaan muotoon seuraavan vaiheen tarpeet huomioiden
  • kuinka sijoituspalvelun tuottaja välittää tämän tiedon sijoituspalvelua tarjoavalle taholle, tiedon kaikissa eri muodoissa, raportteina, avaintietoesitteinä ja SFDR:n määrittelyn mukaisen, sijoituskohteen kestävyyttä indikoivana värikoodina
  • kuinka sijoituspalveluntarjoaja välittää tiedon loppuasiakkaalle eri ajankohtina ja eri palvelukanavissa kuten verkkosivuilla, portaaleissa ja ehkäpä jopa tulosteina.

Pitkä ja monivaiheinen ketju, mutta modernien järjestelmien tuella ja tiedonvälityksen rajapintoja hyödyntämällä hyvinkin tehtävissä. Finanssiala on uuden edessä ja yhteisellä ponnistuksella rakennamme edellytykset kestävälle rahoitukselle.

Digitalisaatio on jo monen vuoden ajan ollut kestopuheenaihe vakuutusalalla. Koronaviruksen tuoma paine pystyä palvelemaan asiakkaita etäyhteyksin kiihdytti keskustelua entisestään. Yhtiöt ovatkin viimeistään koronan myötä kehittäneet asiakasrajapinnassa tapahtuvaa palvelua digiaikaan. Mutta mikä on yhtiöiden sisäisten toimintojen tilanne?

Kun asiakas täyttää esimerkiksi henkilöriskivakuutuksen korvaushakemuksen verkkopalvelussa, alustaako tämä automaattisesti korvaustapahtuman ja ehkäpä tekee myös korvauspäätöksen ja hoitaa korvauksen ulosmaksatuksen? Vai syntyikö tästä pdf -lomake, joka otetaan manuaaliseen käsittelyyn?  

Monella yhtiöllä sisäisten toimintojen kyvykkyys törmää sopimushallinnan ja korvauskäsittelyn ydinjärjestelmien yli-ikäisyyteen. Pahimmillaan niiden yhdistäminen digitaaliseen ympäristöön ei onnistu ylipäätään tai ainakin toimenpiteen kustannukset ylittävät pitkän aikavälin hyödyt. Sen sijaan uusimalla liiketoiminnan ydinjärjestelmä saataisiin pitkälle tulevaisuuteen kantava ratkaisu, joka kytkeytyy jouhevasti muuhun liiketoimintaympäristöön. 

Kaiken kattava järjestelmä 

Profit Life & Pension (PLP) on varsinkin suomalaisille henkivakuutusyhtiöille tuttu vakuutussopimusten hallintajärjestelmä. Järjestelmä kehitettiin alkujaan erityyppisten eläke-, säästö- ja sijoitusvakuutusten hoitojärjestelmäksi, josta onkin kertynyt paljon kokemusta. Luonnollinen jatkumo kehityspolulle on ollut tuoda riskihenkivakuutustuotteet säästötuotteiden rinnalle.  

PLP:ssä voikin nyt hallinnoida kaikkia henkivakuutusyhtiön henkilöriskiturvia sekä näiden erilaisia yhdistelmiä. Yhtenä esimerkkinä yhdistelmistä mainittakoon Lainaturvavakuutukset, joissa omana erityispiirteenä on vakuutusmäärän sitominen lainapääomaan. PLP:ssä on jo entuudestaan voinut käsitellä sekä yksilöllisiä- että ryhmäsopimuksia ja henkilöriskivakuutusten osalta lisäksi pariturvia.  

Kun vielä henkilöriskivakuutusten korvauskäsittely on tuotu sopimushallinnan kanssa samaan järjestelmään, voimme ylpeänä tarjota henkivakuutusyhtiölle kaiken kattavan järjestelmän. Erityyppisten korvausten, kerta- ja päivärahakorvausten sekä kulukorvausten, hoitoa sujuvoittaa käsittelyssä tarvittavien sopimustietojen automaattinen välittyminen korvausjärjestelmään. Mikäli korvauspäätöksellä on vaikutusta sopimuksen tietoihin, esimerkiksi jokin turvalaji päättyy, päivittyy tieto automaattisesti sopimushallinnan puolelle.

Sopimusten ja korvausten hoitaminen samassa modernissa järjestelmässä tuo useita merkittäviä kustannus- ja tehokkuushyötyjä, kun liiketoimintaprosesseja automatisoidaan ja järjestelmäarkkitehtuuri yksinkertaistuu. Tällä luodaan pitkälle tulevaisuuteen kantava, koko liiketoimintaprosessin läpäisevä uudistus.

Olisiko nyt aika päivittää järjestelmäkanta nykyaikaan ja alkaa hyödyntää modernin teknologian suomia mahdollisuuksia?

Lue lisää Profit Life & Pension -järjestelmästämme

Finanssialan järjestelmiä uusitaan harvoin uusimisen ilosta. Päätös tehdään useimmiten siinä vaiheessa, kun järjestelmän käyttöikä lähestyy loppuaan, teknologiat ovat vanhentuneita ja liiketoiminnan prosesseja saattaa olla vaikea uudistaa, kun käytössä olevat järjestelmät eivät tätä tue.

– Prosessien tehokkuus vaikuttaa suoraan työnteon tehokkuuteen; käsittelijöiden arvokasta työaikaa kannattaa käyttää johonkin hyödyllisempään. Jos tarkastelemme esimerkiksi antolainauksen ratkaisuamme, niin se palvelee aidosti päivittäisen työn prosesseja ja rutiineja, kertoo Financial Sector Solutions -yksikön tuotteista Profit Softwaressa vastaava Janne Takala.

Mikä Profit Loans & Collaterals -ratkaisu siis on? Tiivistetysti: se on antolainauksen ja vakuushallinnan elinkaarijärjestelmä, joka soveltuu parhaiten suomalaisen yritysrahoituksen tarpeisiin. Ratkaisu koostuu moduuleista, jotka kattavat rahoituksen koko elinkaaren. Näillä moduuleilla hallinnoidaan lainoja ja vakuuksia sekä luottopäätöksiä ja luottoriskilaskelmia.

Nappia painamalla reaaliajassa

Järjestelmän modernisointi tuo monia hyötyjä. Käyttöikä pitenee, integraatiot helpottuvat, työaikaa vapautuu muihin asioihin ja luonnollisesti virheet vähenevät asioiden automatisoituessa.

– Vanhojen järjestelmien osalta integraatiot ovat usein monimutkaisia. Esimerkiksi legacy-järjestelmissä on usein epästandardeja integraatiorajapintoja. Tieto saadaan kyllä liikkumaan, mutta kehittäminen on haastavaa. Ääritapauksissa rajapintojen välille tarvitaan usein erillinen väliohjelmisto, josta aiheutuu kehitys- ja ylläpitokustannuksia. Osaajia on harvassa eikä tehokkaita työvälineitä ole aina edes saatavilla. Moderneilla REST-rajapinnoilla tällaisia ongelmia ei ole, kertoo Profit Loans and Collaterals -tuotetiimissä arkkitehtinä toimiva Jussi Kauhanen.

Janne on samaa mieltä ja jatkaa: ”Usein haasteena on myös se, että järjestelmien integraatiot ovat eräajopohjaisia. Painat nappia ja näet tuloksen vasta seuraavana päivänä. Tätä päivää on se, että asiat toimivat reaaliajassa.”

Isossa kuvassa järjestelmien uusimisille on muitakin syitä kuin integraatiot. Organisaatioiden tulee katsoa eteenpäin ja tehdä päätöksiä, jotka palvelevat tulevia liiketoimintatarpeita.

– Ei ole tarkoituksenmukaista, että ei voida uudistua, koska järjestelmä ei tue prosessi-innovaatioita. Kyllähän se vaikuttaa kilpailuetuun ja siihen, kuinka nopeasti pystytään toimimaan muuttuvassa markkinassa, tiivistää Janne.

Lue myös:

Tehokkuutta antolainauksen prosessiin työnkulkumoottorilla

Sovellusarkkitehti Jussi Profit Softwarella: ”Kehittäjät, jotka kehittävät omaa tekemistään, eivät voi muuta kuin onnistua.”

Profit Loans & Collaterals – 300 tuntia viikossa

Käytössä olevien ja vanhojen tietojärjestelmien arkistointi – asia, jota mikään yritys ei voi toiminnassaan välttää. Vuonna 2018 voimaan tullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) asettaa arkistoinnille uusia vaatimuksia: aiemmin arkistointi saatettiin hoitaa varmuuskopioinnin turvin, mutta se ei enää nykyisellään onnistu. Lisäksi lainsäädäntö velvoittaa eräiden tietojen säilytysajaksi vähintään 10 vuotta.

Arkki-ratkaisulla järjestelmien arkistointi voidaan hoitaa turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Aktiivisessa käytössä olevan järjestelmän osalta arkistointi vaikuttaa esimerkiksi järjestelmän suorituskykyyn tai raportointiin.

– Esimerkiksi luottokorttijärjestelmän arkistointiratkaisuksi Arkki on ihanteellinen, sillä dataa on paljon ja ratkaisun avulla se saadaan siivottua pois aktiivisesta kannasta. Käytännössä arkistossa aktiivisesti käytettävä kanta on Arkkia käyttämällä jopa kymmenen kertaa pienempi ja alentaa sitä kautta kustannuksiakin. Tämän lisäksi tietojen modernisoidut hakutoiminnot ja tuotettavat tiedot ovat optimoituja, mikä puolestaan vähentää järjestelmän käyttöön tarvittavan työn määrää ja uusien käyttäjien koulutukseen käytettävää aikaa, kertoo tuotepäällikkö Janne Takala.

Arkki soveltuu käytettäväksi esimerkiksi leasing-, perintä-, vakuus-, sopimus- ja investointirahoitusjärjestelmiin tai minkä tahansa tietojärjestelmän tietojen arkistointiin.

Käyttöönotto viikoissa

Käyttöönottoprosessi on tehokas ja siinä ovat apuna Evitecin asiantuntijat sekä käyttöönottoa tukevat prosessit ja työkalut.

– Prosessi muodostuu kolmesta vaiheesta: vaatimusanalyysistä, sovituksesta ja käyttöönotosta sekä tietojen lataamisesta Arkkiin. Olen ollut mukana projekteissa, joissa parissa kuukaudessa on tehty useampi eri arkistointiratkaisu, jatkaa Takala.

Arkin hyötyjä on mm. sen soveltuvuus suurten tietomassojen arkistointiin. Tynkkynen mainitsee merkittäväksi hyödyksi myös sen, että esimerkiksi finanssialalla arkistointivaatimukset ovat kymmenestä vuodesta jopa sataan vuoteen, ja ratkaisun avulla vanhoja tietoja ei tarvitse konvertoida järjestelmästä toiseen järjestelmiä uusittaessa.

DevOps (automatisoidut IT-palvelut) tarjoaa monia hyötyjä järjestelmäprojekteissa, mutta kiteyttäen se varmistaa, että uusia toiminnallisuuksia saadaan tuotantoon nopeasti niin kehitys- kuin ylläpitovaiheessa. Malli säästää ennen kaikkea liiketoiminnan aikaa. Keskustelimme asiantuntijoidemme, Janne Takalan ja Jussi Kauhasen, kanssa DevOpsin hyödyistä.

Ketterästi kehittäen

– DevOpsin tärkein hyöty on ketteryys ja nopeus, jota se tarjoaa. Siinä ei ole perinteistä byrokratiaa, jossa kehittäjät kehittävät toiminnallisuuksia, minkä jälkeen ne menevät jonkin putken kautta jollekulle, joka varmistaa laadun. Mallissa samat henkilöt kehittävät ja asentavat toiminnallisuuksia, ja parhaimmillaan asiat toimivat nappia painamalla ja niihin voidaan reagoida nopeasti, kertoo Jussi.

Asiakkaan näkökulmasta DevOps mahdollistaa uusien toiminnallisuuksien tehokkaan tuomisen testaukseen tai ylläpitovaiheessa tuotantoon.

– Tuotantoon voidaan päivittää jatkuvasti virheenkorjauksia tai tuoda uusia toiminnallisuuksia eikä siinä mene kuukausia tai pahimmissa tapauksissa useita vuosia. Kehitysprojektissa asiakkaalle saadaan ensimmäinen demo julkaistua jo muutamassa viikossa, jatkaa Janne.

Pipeline pilvessä: enemmän automatisaatiota, vähemmän virheitä

Pilvi mahdollistaa ympäristöjen automaattisen perustamisen. Esimerkiksi uusi testiympäristö saadaan käyttöön minuuteissa ilman fyysisiä asennuksia. Eteneminen on flow-tyyppistä, julkaisuja tehdään jatkuvasti automatisoituna. Kun päivitykset tuotantoon tehdään automaattisesti, minimoidaan samalla virheet.

– Laatu voidaan varmistaa monin keinoin, mutta se myös maksaa. Automaattitestauksen avulla hoidamme asioita, jotka olisivat muuten testaajan työlistalla. Tämä tuo myös työhön mielekkyyttä, kun samoja regressiotestejä ei tehdä käsin uudelleen ja uudelleen, sanoo Jussi.

Laadukasta koodia

DevOps tarkoittaa myös automatisoitua julkaisuputkea kehittäjän työpöydältä tuotantoon. Kun tiimissä tehdään koodiin muutoksia, tehdään julkaisuputkessa aina koodikatselmointi ja staattinen analyysi sekä ajetaan yksikkötestit.

– Kehittäjän tekemät muutokset katselmoidaan aina vähintään kahden muun kehittäjän toimesta, minkä jälkeen ne viedään testiympäristöön ja ajetaan integraatiotestit. Vasta tämän jälkeen muutokset julkaistaan eteenpäin, selventää Janne.

– Ajamme samat testit kaikissa ympäristöissä. ”Putki” ohjaa työtä ja koko prosessi on pitkälle automatisoitu, minkä avulla inhimilliset virheet voidaan välttää. Meillä on työkalut automaattiseen laadunvarmistukseen ja automaattitestit käytössä. Pysymme koko ajan kartalla siitä mikä toimii, ja että kaikki toimii oikein. Asiakkaan liiketoimintaosaajien aikaa ei tarvitse käyttää testaukseen, sillä automaattitestaus estää regressiot, summaa Jussi.

Eläkkeet tuntuvat olevan kuuma peruna EU:ssa.  

Insurance European julkaisi viime syksynä European Retirement Week -tapahtuman yhteydessä eläketutkimuksen, jossa selvitettiin, missä määrin EU-maissa omaehtoisesti varaudutaan eläkevuosien toimeentuloon. Kyselyyn vastanneiden 16 maan vertailusta käy ilmi, että suomalaisista vain 40 % säästää eläkettä varten. Vastanneiden keskiarvo oli 62 %, eli Suomi jäi melko kauas keskiarvosta. Toki suomalainen työeläkejärjestelmä on monessa tutkimuksessa sijoittunut yhdeksi maailman parhaista, mutta onko sen antama peruseläke kuitenkaan riittävä tulevaisuuden eläkeläisille? Kysymys, jota kenen tahansa olisi hyvä ajoittain pohtia.  

Samaa on pohdittu EU:ssa laajemminkin. EU:ssa on useita hankkeita, joilla pyritään kannustamaan kansalaisia omaehtoiseen eläkesäästämiseen. PEPP (Pan-European Personal Pension) -tuotteella pyritään madaltamaan eläkesäästämisen kynnystä, minkä lisäksi EIOPA (European Insurance and Occupational Pension Association) kommentoi viime vuoden lopulla Euroopan Komissiolta saamaansa ehdotusta, kuinka EU-kansalaisten tietämystä omasta tulevasta eläkkeestään voitaisiin lisätä.  

Ehdotettu Pension Tracking System (PTS) yhdistäisi henkilön koko eläkesäästäminen; sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen lisäeläkkeen. Tämä avaisi kansalaisille realistisen ja ajantasaisen näkymän eläkevuosiensa tulotasoon. Itse asiassa seitsemällä EU-maalla, mukaan lukien Ruotsi ja Tanska, on jo vastaava järjestelmä. Suomalaista työeläkeotetta voi pitää hyvänä alkuna, mutta koska siihen koostetaan pelkästään lakisääteinen eläkekarttuma, tulisi se ehdotuksen valossa laajentaa kattamaan myös vapaaehtoinen eläkesäästäminen. Vaikka useat eläkesäästämisen lakimuutokset ovat käytännössä näivettäneet suomalaisen eläkevakuutusten uusmyynnin, on suomalaisilla kuitenkin vanhastaan voimassa kohtuullinen määrä vapaaehtoisia sopimuksia. Monelle säästäjälle olisikin varmasti tervetullutta pystyä seuraamaan kokonaistilannettaan.  

PTS:ssä painotetaan selkeyttä, esitettävä tieto tiivistetään kaikkein oleellisimpaan. Ei mitään monimutkaista, vaan perustietoja, jotka löytyvät eläkevakuutusten hoitojärjestelmistä. Modernista hoitojärjestelmästä tiedon välittäminen hoituukin vaivattomasti. Profit Softwaren PLP (Profit Life & Pension) -järjestelmässä on jo entuudestaan lukuisia digitaalisia palvelurajapintoja eri ulkoisten toimijoiden järjestelmiin, joten yhden uuden lisääminen olisi helppo tehtävä.  

Mutta kuka Suomessa ottaisi vetovastuun PTS:n kehittämisestä? Työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus (ETK) ylläpitävät nykyistä työeläkeotetta, mutta vapaaehtoisia lisäeläkkeitä myyvät henkivakuutusyhtiöt. Ruotsissa julkinen ja yksityinen puoli ovat aikanaan lyöttäytyneet yhteen kehittääkseen Minpension:in, voisiko Suomestakin löytyä vastaavanlaista halua edistää yhteistä asiaa?