Evitec Life on henkivakuutusyhtiöille kehitetty vakuutussopimusten hallintajärjestelmä, joka tukee pitkäaikaissäästämistä ja riskihenkivakuuttamista.
Nyt julkaistussa Evitec Life 5.2 betassa merkittävin kehitysaskel on ollut tuoda riskihenkivakuutukset säästötuotteiden rinnalle. Evitec Lifessa voi vastedes hoitaa riskihenkivakuutussopimuksia, yksilöllisiä vakuutuksia, pariturvia ja laajoja ryhmärakenteita, sekä näihin liittyviä korvauksia.
Sopimusten hoidon osalta Evitec Lifessa:ssä on tuki muun muassa lyhytaikaisen työkyvyttömyyden, pysyvän työkyvyttömyyden, pysyvän haitan ja vakavan sairauden turville. Ryhmäsopimusten hoidossa on erityisesti panostettu ryhmän tietojen ylläpidon helppouteen sekä laskutuksen erityistarpeisiin.
Riskihenkivakuutusten korvausten osalta Evitec Lifessa:ssä voi hoitaa edellä mainittuihin turviin liittyviä korvauksia ja maksattaa niin kerta- kuin päivärahaluonteisia korvauksia. Korvauskäsittelijän työ nopeutuu ja yksinkertaistuu, kun sopimusten ja korvausten hoito on samassa järjestelmässä. Korvauskäsittelyssä tarvittavat sopimuksen tiedot ovat valmiiksi saatavilla ja tuodaan osaksi korvauskäsittelyprosessia.
Uudessa versiossa myös digitaalisia REST-palveluita on laajennettu tukemaan muun muassa sopimusten myyntiä sekä sopimusten luontia ja sopimustietoihin tehtäviä muutoksia itsepalvelukanavissa.
Tämän version myötä on myös useita yleisiä toiminnallisuuksia päivitetty. PLP tukee tulevaa suomalaisen henkilötunnuksen välimerkkimuutosta, AML-direktiivin edellyttämää edunsaajan tunnistamista ennen korvauksen ulosmaksua sekä Kansallisen tulorekisteriin tehtäviä ilmoituksia. Olemme myös tehneet useita tietoturvaparannuksia. Vakuutustuotteiden hallintaa helpottamaan, on työkalupakkiin lisätty vakuutustuotteiden määrittelytyökalu Evitec Life Insurance Product Editor.
Kiinnostuitko kuulemaan lisää? Ota yhteyttä sales@evitec.com
Digitalisaatio on jo monen vuoden ajan ollut kestopuheenaihe vakuutusalalla. Koronaviruksen tuoma paine pystyä palvelemaan asiakkaita etäyhteyksin kiihdytti keskustelua entisestään. Yhtiöt ovatkin viimeistään koronan myötä kehittäneet asiakasrajapinnassa tapahtuvaa palvelua digiaikaan. Mutta mikä on yhtiöiden sisäisten toimintojen tilanne?
Kun asiakas täyttää esimerkiksi henkilöriskivakuutuksen korvaushakemuksen verkkopalvelussa, alustaako tämä automaattisesti korvaustapahtuman ja ehkäpä tekee myös korvauspäätöksen ja hoitaa korvauksen ulosmaksatuksen? Vai syntyikö tästä pdf -lomake, joka otetaan manuaaliseen käsittelyyn?
Monella yhtiöllä sisäisten toimintojen kyvykkyys törmää sopimushallinnan ja korvauskäsittelyn ydinjärjestelmien yli-ikäisyyteen. Pahimmillaan niiden yhdistäminen digitaaliseen ympäristöön ei onnistu ylipäätään tai ainakin toimenpiteen kustannukset ylittävät pitkän aikavälin hyödyt. Sen sijaan uusimalla liiketoiminnan ydinjärjestelmä saataisiin pitkälle tulevaisuuteen kantava ratkaisu, joka kytkeytyy jouhevasti muuhun liiketoimintaympäristöön.
Kaiken kattava järjestelmä
Profit Life & Pension (PLP) on varsinkin suomalaisille henkivakuutusyhtiöille tuttu vakuutussopimusten hallintajärjestelmä. Järjestelmä kehitettiin alkujaan erityyppisten eläke-, säästö- ja sijoitusvakuutusten hoitojärjestelmäksi, josta onkin kertynyt paljon kokemusta. Luonnollinen jatkumo kehityspolulle on ollut tuoda riskihenkivakuutustuotteet säästötuotteiden rinnalle.
PLP:ssä voikin nyt hallinnoida kaikkia henkivakuutusyhtiön henkilöriskiturvia sekä näiden erilaisia yhdistelmiä. Yhtenä esimerkkinä yhdistelmistä mainittakoon Lainaturvavakuutukset, joissa omana erityispiirteenä on vakuutusmäärän sitominen lainapääomaan. PLP:ssä on jo entuudestaan voinut käsitellä sekä yksilöllisiä- että ryhmäsopimuksia ja henkilöriskivakuutusten osalta lisäksi pariturvia.
Kun vielä henkilöriskivakuutusten korvauskäsittely on tuotu sopimushallinnan kanssa samaan järjestelmään, voimme ylpeänä tarjota henkivakuutusyhtiölle kaiken kattavan järjestelmän. Erityyppisten korvausten, kerta- ja päivärahakorvausten sekä kulukorvausten, hoitoa sujuvoittaa käsittelyssä tarvittavien sopimustietojen automaattinen välittyminen korvausjärjestelmään. Mikäli korvauspäätöksellä on vaikutusta sopimuksen tietoihin, esimerkiksi jokin turvalaji päättyy, päivittyy tieto automaattisesti sopimushallinnan puolelle.
Sopimusten ja korvausten hoitaminen samassa modernissa järjestelmässä tuo useita merkittäviä kustannus- ja tehokkuushyötyjä, kun liiketoimintaprosesseja automatisoidaan ja järjestelmäarkkitehtuuri yksinkertaistuu. Tällä luodaan pitkälle tulevaisuuteen kantava, koko liiketoimintaprosessin läpäisevä uudistus.
Olisiko nyt aika päivittää järjestelmäkanta nykyaikaan ja alkaa hyödyntää modernin teknologian suomia mahdollisuuksia?
Lue lisää Profit Life & Pension -järjestelmästämme
Eläkkeet tuntuvat olevan kuuma peruna EU:ssa.
Insurance European julkaisi viime syksynä European Retirement Week -tapahtuman yhteydessä eläketutkimuksen, jossa selvitettiin, missä määrin EU-maissa omaehtoisesti varaudutaan eläkevuosien toimeentuloon. Kyselyyn vastanneiden 16 maan vertailusta käy ilmi, että suomalaisista vain 40 % säästää eläkettä varten. Vastanneiden keskiarvo oli 62 %, eli Suomi jäi melko kauas keskiarvosta. Toki suomalainen työeläkejärjestelmä on monessa tutkimuksessa sijoittunut yhdeksi maailman parhaista, mutta onko sen antama peruseläke kuitenkaan riittävä tulevaisuuden eläkeläisille? Kysymys, jota kenen tahansa olisi hyvä ajoittain pohtia.
Samaa on pohdittu EU:ssa laajemminkin. EU:ssa on useita hankkeita, joilla pyritään kannustamaan kansalaisia omaehtoiseen eläkesäästämiseen. PEPP (Pan-European Personal Pension) -tuotteella pyritään madaltamaan eläkesäästämisen kynnystä, minkä lisäksi EIOPA (European Insurance and Occupational Pension Association) kommentoi viime vuoden lopulla Euroopan Komissiolta saamaansa ehdotusta, kuinka EU-kansalaisten tietämystä omasta tulevasta eläkkeestään voitaisiin lisätä.
Ehdotettu Pension Tracking System (PTS) yhdistäisi henkilön koko eläkesäästäminen; sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen lisäeläkkeen. Tämä avaisi kansalaisille realistisen ja ajantasaisen näkymän eläkevuosiensa tulotasoon. Itse asiassa seitsemällä EU-maalla, mukaan lukien Ruotsi ja Tanska, on jo vastaava järjestelmä. Suomalaista työeläkeotetta voi pitää hyvänä alkuna, mutta koska siihen koostetaan pelkästään lakisääteinen eläkekarttuma, tulisi se ehdotuksen valossa laajentaa kattamaan myös vapaaehtoinen eläkesäästäminen. Vaikka useat eläkesäästämisen lakimuutokset ovat käytännössä näivettäneet suomalaisen eläkevakuutusten uusmyynnin, on suomalaisilla kuitenkin vanhastaan voimassa kohtuullinen määrä vapaaehtoisia sopimuksia. Monelle säästäjälle olisikin varmasti tervetullutta pystyä seuraamaan kokonaistilannettaan.
PTS:ssä painotetaan selkeyttä, esitettävä tieto tiivistetään kaikkein oleellisimpaan. Ei mitään monimutkaista, vaan perustietoja, jotka löytyvät eläkevakuutusten hoitojärjestelmistä. Modernista hoitojärjestelmästä tiedon välittäminen hoituukin vaivattomasti. Profit Softwaren PLP (Profit Life & Pension) -järjestelmässä on jo entuudestaan lukuisia digitaalisia palvelurajapintoja eri ulkoisten toimijoiden järjestelmiin, joten yhden uuden lisääminen olisi helppo tehtävä.
Mutta kuka Suomessa ottaisi vetovastuun PTS:n kehittämisestä? Työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus (ETK) ylläpitävät nykyistä työeläkeotetta, mutta vapaaehtoisia lisäeläkkeitä myyvät henkivakuutusyhtiöt. Ruotsissa julkinen ja yksityinen puoli ovat aikanaan lyöttäytyneet yhteen kehittääkseen Minpension:in, voisiko Suomestakin löytyä vastaavanlaista halua edistää yhteistä asiaa?
Väestörekisteriä ylläpitävälle Digi- ja väestötietovirastolle (DVV) on jo pitkään ollut selvää, että henkilöä yksilöivät henkilötunnukset eivät nykyisessä muodossaan tule pidemmällä tähtäimellä riittämään. Lisäksi nykyiseen henkilötunnuksen rakenteeseen liittyy haasteita henkilön tietosuojan kannalta.
DVV myöntää säännöllisesti uusia henkilötunnuksia esimerkiksi 1900-luvulla syntyneille. Yleensä kyseessä on tällöin ulkomaalainen, joka tarvitsee suomalaisen henkilötunnuksen. Koska joissakin maissa kaikille kansalaisille merkitään esimerkiksi passiin syntymäajaksi 1.1. tai 31.12., myöntää DVV juuri näillä päivämäärillä keskimääräistä enemmän henkilötunnuksia. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että kyseisten päivämäärien osalta henkilötunnuksen tarkisteosan eri variaatiot ovat yksinkertaisesti loppumassa ja tähän on löydettävä ratkaisu, hyvin pian.
Tämän akuuteimman haasteen lisäksi on henkilötunnuksen nykyisessä muodostustavassa yksityisyyden suojaan liittyviä ongelmia. Henkilötunnus, jonka tulisi toimia ainoastaan henkilöä yksilöivänä tietona, paljastaa henkilön syntymäajan ja sukupuolen. Nämä tiedot tulisi häivyttää, jotta henkilötunnus jatkossa olisi yksiselitteisesti yksilöintitieto.
Valtiovarainministeriö (VM) aloittikin vuonna 2017 niin sanottu henkilötunnuksen uudistukseen tähtäävän selvitystyön. Työryhmän loppuraportti julkaistiin keväällä 2020. Tämä on sittemmin toiminut pohjana VM:n Hetu-uudistushankkeelle, joka käynnistyi loppuvuodesta 2020. Jo keväällä 2021 oli kuitenkin selvä, että loppuraportissa hahmoteltu tavoitteellinen aikataulu ei ole realistinen.
Ei tarvitse kauaa miettiä, jotta muutoksen laajuus valkenee. Henkilötunnuksen lonkerot ulottuvat niin moneen ja lisäksi myös yhteiskunnallisesti kriittisiin toimintoihin, että muutoksen toteutus tulee vaatimaan toimenpiteitä lukemattomilta sekä julkisen että yksityisen puolen toimijoilta. Kun monet toiminnot lisäksi ovat kytköksissä toisiinsa, tullaan myös toimijoiden kesken tarvitsemaan aimo annos koordinaatiota. Kaikki tämä, ja toisaalta DVV:n tarve saada tarkisteosaan liittyvä ongelma pian ratkaistua, on liian iso kokonaisuus ratkaistavaksi kerralla. Niinpä henkilötunnuksen kokonaismuutos toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa haetaan ratkaisu henkilötunnusten riittävyyteen.
Muutoksen pyörteisiin joutuvan organisaation näkökulmasta vaiheistaminen on hieman harmillista. Vaiheistuksen kautta muutos on toki usein hallitumpi, mutta saattaa valitettavasti lisätä kustannuksia. Siksipä olisi jo ensimmäisen muutoksen suunnitteluvaiheessa hyödyllistä pystyä laajentamaan näkökulmaa lopulliseen tavoitekuvaan ja pyrkiä ennakoimaan myös tulevia muutoksia. Hetu-muutoksen osalta ainakin nyt kolme mainittua muutosta on jo tiedossa (välimerkki, syntymäpäivä ja sukupuoli). Kun näitä muutetaan, se vaikuttaa myös henkilötunnuksen tarkistukseen. Kuinka hyvin näillä olettamilla osutaan maaliin, se jää nähtäväksi.
Meillä Profit Softwarella päätöksiä tulevista muutoksista odotellaan rauhallisin mielin. Profit Life & Pension (PLP) -järjestelmän joustavuus tulee tässäkin tilanteessa osoitettua todeksi. Mikään nyt tiedossa olevista muutoksista ei ole PLP:n toiminnan kannalta kovin merkittävä, sillä henkilötunnus toimii jo nykyisellään vain yhtenä henkilöä yksilöivänä tietona. Esimerkiksi syntymäaika, joka on vakuutuksissa usein merkityksellinen, on oma erillinen tietokenttänsä. Mutta koska PLP on laajasti kytköksissä integraatioiden ja REST-palvelujen kautta moneen muuhun toimijaan, on näiden välisiä riippuvuuksia hyvä alkaa selvittämään ja varmistaa henkilötunnusmuutoksen sujuvuus.
Lue lisää:
Vakuuttamiseen ja varainhoitoon erikoistunut LähiTapiola-ryhmä joutui kehittämään myös raportointiaan osana EU:n laajuista vakuutusyhtiöiden Solvenssi II –vakavaraisuusohjelmaa. Yksi käytännön haasteista liittyi kertomustyylisen raportoinnin tuottamiseen, johon haluttiin rakentaa uusi toimintaprosessi LähiTapiolassa. Uuden toimintaprosessin mahdollisti Profit Softwaren toimittama ryhmäraportoinnin kokonaisuus.
LähiTapiola-ryhmän rakenne käsittää 22 vakuutusyhtiötä, joista jokainen tuottaa omat viranomaisraportit. Lisäksi osa raportoinnista tehdään ryhmätasolla. Raportoinnista on numeerisen tiedon lisäksi merkittävä osa kertovaa raportointia, joka muistuttaa paljon esimerkiksi yritysten vuosikertomuksia. Kertovan raportoinnin suurimpia haasteita on sen tuotantoprosessin eli sisällön tuottamisen rakentaminen tehokkaaksi.
–Lähtökohtana meillä oli, että tiesimme yleistasolla, kuinka kertovan raportoinnin työmme haluaisimme järjestää organisaatiossamme. Keskustelimme muutaman tietojärjestelmätoimittajan kanssa ja valitsimme Profit Softwaren ehdottaman ratkaisumallin, koska se vastasi kuvaamaamme prosessia sekä edellytti vain vähäisiä muutoksia olemassa oleviin tietojärjestelmiimme, kertoo projektista vastannut LähiTapiolan hankepäällikkö Elina Saartoala.
Teho irti olemassa olevasta järjestelmästä
LähiTapiolan käytössä oli jo Microsoftin Sharepointiin perustuva intranet-ratkaisu. Kertovan raportoinnin kokonaisuus rakennettiin osaksi intranetiä hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan Sharepointin omia toiminnallisuuksia.
–Asiakkaan esittämän tarpeen ratkaiseminen edellyttää IT-toimittajalta myös malttia – että ei lähdetä heti rakentamaan uutta tietojärjestelmää, vaan katsotaan mitä jo valmiina olevasta voidaan hyödyntää. Profit Software ymmärsi tämän tarpeemme erinomaisesti ja he lähtivät ratkomaan haastetta meidän kannaltamme järkevällä tavalla, Saartoala sanoo.
Kertovan raportoinnin suurimpia haasteita ovat aikataulut ja raportin kirjoittamiseen osallistuvien henkilöiden työn koordinointi. Järjestelmän rakentamisen aikana LähiTapiolassa myös huomattiin, että eri raportteihin sisältöä tuotetaan eri tavalla, eli kehitettävän toimintamallin ja sitä tukevan tietojärjestelmän piti olla myös joustava.
–Ryhmässä ja yhtiöissä raporttien kirjoittamiseen, muokkaamiseen ja julkaisemiseen osallistuvat niin ylimmän johdon edustajat, johtavat asiantuntijat kuin myös viestintäihmiset. Uuden järjestelmän myötä raporteista vastaavat henkilöt tietävät tarkemmin mikä kunkin raportin tilanne on ja voivat tukea työtä paremmin. Lisäksi kaikkien raporttien tuottamiseen osallistuvien henkilöiden työaikaa säästyy, kun prosessi on selvä ja sitä tukeva Sharepoint-toteutus on helppokäyttöinen, kertoo riskienhallintapäällikkö Annina Pietinalho LähiTapiolan riskienhallintapalveluista.
Tietojärjestelmä, jonka käyttäjät haluavat ottaa käyttöön
Projekti toteutettiin iteroiden, joka edellytti tiivistä yhteistyötä LähiTapiolan ja Profit Softwaren tiimien välillä. Toteutustapa valittiin tällaiseksi myös siksi, että tarkkaa teknistä määrittelyä ei lopputuloksesta ensin tehty, vaan IT:n sijasta pääosissa olivat LähiTapiolan toivoma toimintaprosessi ja tulevan järjestelmän käyttäjien toiveet.
–Haimme molemmat käytännönläheisiä, jokapäiväisessä työssä toimivia ratkaisuja. Olimme erittäin tyytyväisiä Profit Softwaren tiimin joustavaan toimintaan ja itsekin pyrimme välttämään turhaa byrokratiaa, Saartoala kertoo.
LähiTapiolassa ollaan oltu varsin tyytyväisiä uuteen järjestelmään, se on vastannut ennalta asetettuja prosessikuvauksia ja on osoittautunut helpoksi omaksua.
–Olen meillä kouluttanut henkilöitämme ottamaan käyttöön uuden toimintaprosessin ja järjestelmän raporttien tuottamiseen. Saamani palaute on ollut positiivista, käyttäjät ovat kokeneet, että sovellus on oikeasti tukenut raportointityötä. Sovelluksen käyttö ei edellytä kokonaan uusien ohjelmistojen tai järjestelmien omaksumista, mikä helpottaa loppukäyttäjän arkea. Olemme ottamassa ratkaisua laajemminkin käyttöön esimerkiksi vuosikertomuksen ja hallituksen toimintakertomuksen tuottamisessa, kertoo matemaatikko Ville Lilja LähiTapiolasta.
