annika-2021-1-crop-1-1860960
Annika Karppinen, PLP Product Manager

Eläkkeet tuntuvat olevan kuuma peruna EU:ssa.  

Insurance European julkaisi viime syksynä European Retirement Week -tapahtuman yhteydessä eläketutkimuksen, jossa selvitettiin, missä määrin EU-maissa omaehtoisesti varaudutaan eläkevuosien toimeentuloon. Kyselyyn vastanneiden 16 maan vertailusta käy ilmi, että suomalaisista vain 40 % säästää eläkettä varten. Vastanneiden keskiarvo oli 62 %, eli Suomi jäi melko kauas keskiarvosta. Toki suomalainen työeläkejärjestelmä on monessa tutkimuksessa sijoittunut yhdeksi maailman parhaista, mutta onko sen antama peruseläke kuitenkaan riittävä tulevaisuuden eläkeläisille? Kysymys, jota kenen tahansa olisi hyvä ajoittain pohtia.  

Samaa on pohdittu EU:ssa laajemminkin. EU:ssa on useita hankkeita, joilla pyritään kannustamaan kansalaisia omaehtoiseen eläkesäästämiseen. PEPP (Pan-European Personal Pension) -tuotteella pyritään madaltamaan eläkesäästämisen kynnystä, minkä lisäksi EIOPA (European Insurance and Occupational Pension Association) kommentoi viime vuoden lopulla Euroopan Komissiolta saamaansa ehdotusta, kuinka EU-kansalaisten tietämystä omasta tulevasta eläkkeestään voitaisiin lisätä.  

Ehdotettu Pension Tracking System (PTS) yhdistäisi henkilön koko eläkesäästäminen; sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen lisäeläkkeen. Tämä avaisi kansalaisille realistisen ja ajantasaisen näkymän eläkevuosiensa tulotasoon. Itse asiassa seitsemällä EU-maalla, mukaan lukien Ruotsi ja Tanska, on jo vastaava järjestelmä. Suomalaista työeläkeotetta voi pitää hyvänä alkuna, mutta koska siihen koostetaan pelkästään lakisääteinen eläkekarttuma, tulisi se ehdotuksen valossa laajentaa kattamaan myös vapaaehtoinen eläkesäästäminen. Vaikka useat eläkesäästämisen lakimuutokset ovat käytännössä näivettäneet suomalaisen eläkevakuutusten uusmyynnin, on suomalaisilla kuitenkin vanhastaan voimassa kohtuullinen määrä vapaaehtoisia sopimuksia. Monelle säästäjälle olisikin varmasti tervetullutta pystyä seuraamaan kokonaistilannettaan.  

PTS:ssä painotetaan selkeyttä, esitettävä tieto tiivistetään kaikkein oleellisimpaan. Ei mitään monimutkaista, vaan perustietoja, jotka löytyvät eläkevakuutusten hoitojärjestelmistä. Modernista hoitojärjestelmästä tiedon välittäminen hoituukin vaivattomasti. Profit Softwaren PLP (Profit Life & Pension) -järjestelmässä on jo entuudestaan lukuisia digitaalisia palvelurajapintoja eri ulkoisten toimijoiden järjestelmiin, joten yhden uuden lisääminen olisi helppo tehtävä.  

Mutta kuka Suomessa ottaisi vetovastuun PTS:n kehittämisestä? Työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus (ETK) ylläpitävät nykyistä työeläkeotetta, mutta vapaaehtoisia lisäeläkkeitä myyvät henkivakuutusyhtiöt. Ruotsissa julkinen ja yksityinen puoli ovat aikanaan lyöttäytyneet yhteen kehittääkseen Minpension:in, voisiko Suomestakin löytyä vastaavanlaista halua edistää yhteistä asiaa?