Järjestelmäuudistuksen yhteydessä kuumia puheenaiheita ovat muun muassa digitalisaatio, automaatio, konversio ja migraatio. Eikä edellä mainituissa ole mitään väärää, tärkeitä tekijöitä, joilla varmistetaan, että uusi järjestelmä toimii halutulla tavalla ja tuottaa toivottua hyötyä. Mutta tuoko järjestelmäuudistus käyttäjille muutakin kuin uuden käyttöliittymän?

 

annika-edit-3-1440x1920-6572602
Annika Karppinen, PLP Product Manager

”Meillä on aina tehty näin”

Olemme varmaan kaikki joskus törmänneet sanontaan ”kun meillä on aina tehty näin”. Tähän törmää usein myös järjestelmäuudistuksen yhteydessä. Automaatiotason noustessa rutiininomaisten manuaalisten tehtävien määrä vähenee. Myös uuden järjestelmän toimintalogiikka saattaa poiketa aiemmasta. Näistä johtuen myös työprosesseja voidaan joutua muokkaamaan, minkä johdosta järjestelmäuudistus tulee nähdä kokonaisvaltaisempana muutosprosessina, ei pelkästään teknologian päivityksenä. Käyttäjille tämä tarkoittaa uuden käyttöliittymän lisäksi uusia työtapoja ja rutiineja.

Tekninen ja henkinen transformaatio

Projektissa mukana olevat tutustuvat yleensä vaiheittain tulevaan järjestelmään. Osatoimitusten demot ja erityisesti testausvaihe ovatkin hyviä ajankohtia keskustella uuden järjestelmän toiminnallisuuksista ja kuunnella järjestelmätoimittajan näkökulmia erilaisista ratkaisuista. Samalla on luontevaa alkaa arvioida nykyisiä työprosesseja ja tarvittaessa muokata näitä.

Myös luottamus uuteen järjestelmään ja uusien toimintatapojen järkiperäisyyteen rakentuu projektin aikana. Projektissa työskentelevät tulevat jo projektin aikana sinuiksi muutosten kanssa ja käyvät läpi henkistä siirtymää vanhasta totutusta uuteen aikakauteen.

Kun käyttöönoton ajankohta lähestyy ja organisaation muut käyttäjät otetaan mukaan, ei heillä ole samaa aikaikkunaa tutustua kaikkeen uuteen. Heille ensikosketus uuteen järjestelmään ja työskentelytapaan on usein pilotointivaihe, mutta sen ollessa huomattavasti projektia lyhyempi, pitää heidän omaksua kaikki uusi varsin nopeasti. Tällöin projektiryhmäläiset ovat tärkeässä roolissa uuden aikakauden lähettiläinä: he voivat tukea ja perustella uusia toimintamalleja ja auttaa nopeammin omaksumaan nämä. Muilla organisaation käyttäjillä on varmasti samoja kysymyksiä kuin projektiryhmäläisillä itsellään oli, joten kukapa olisi parempi niitä käsittelemään kuin ne, jotka ovat jo läpikäyneet tämän vaiheen.

Muokkautuva standardijärjestelmä

Mikäli jokin osaratkaisu ei tunnu istuvan vakuutusyhtiön toimintamalliin, ovat asiakaskohtaiset muokkaukset hyvä ratkaisu asiaan. Profit Life & Pension (PLP) on henkivakuutusyhtiön tarpeisiin kehitetty standardijärjestelmä eläke-, säästö- ja riskivakuutussopimusten hoitoon ja korvausten käsittelyyn. Järjestelmän parametrisoitu tuoterakenne mahdollistaa joustavan tuotekonfiguraation. Tämän lisäksi järjestelmän toiminnallisuuksia voidaan muokata asiakkaan tarpeiden mukaan. Siten jokainen toimitus onkin yksilöllinen, vaikka perusta on pitkälti sama. Toimimme asiakkaan kumppanina ja järjestelmäuudistusprojektit suunnitellaan, toteutetaan ja testataan tiiviissä yhteistyössä.  Näin pystymme tarjoamaan toimivan järjestelmäratkaisun, joka huomioi asiakkaan yksilölliset tuotteet, tarpeet ja toimintatavat.


Kiinnostuitko? Ota yhteyttä sales@evitecdata.local

annika-2021-1-crop-1-1860960
Annika Karppinen, PLP Product Manager

Digitalisaatio on jo monen vuoden ajan ollut kestopuheenaihe vakuutusalalla. Koronaviruksen tuoma paine pystyä palvelemaan asiakkaita etäyhteyksin kiihdytti keskustelua entisestään. Yhtiöt ovatkin viimeistään koronan myötä kehittäneet asiakasrajapinnassa tapahtuvaa palvelua digiaikaan. Mutta mikä on yhtiöiden sisäisten toimintojen tilanne?

Kun asiakas täyttää esimerkiksi henkilöriskivakuutuksen korvaushakemuksen verkkopalvelussa, alustaako tämä automaattisesti korvaustapahtuman ja ehkäpä tekee myös korvauspäätöksen ja hoitaa korvauksen ulosmaksatuksen? Vai syntyikö tästä pdf -lomake, joka otetaan manuaaliseen käsittelyyn?  

Monella yhtiöllä sisäisten toimintojen kyvykkyys törmää sopimushallinnan ja korvauskäsittelyn ydinjärjestelmien yli-ikäisyyteen. Pahimmillaan niiden yhdistäminen digitaaliseen ympäristöön ei onnistu ylipäätään tai ainakin toimenpiteen kustannukset ylittävät pitkän aikavälin hyödyt. Sen sijaan uusimalla liiketoiminnan ydinjärjestelmä saataisiin pitkälle tulevaisuuteen kantava ratkaisu, joka kytkeytyy jouhevasti muuhun liiketoimintaympäristöön. 

Kaiken kattava järjestelmä 

Profit Life & Pension (PLP) on varsinkin suomalaisille henkivakuutusyhtiöille tuttu vakuutussopimusten hallintajärjestelmä. Järjestelmä kehitettiin alkujaan erityyppisten eläke-, säästö- ja sijoitusvakuutusten hoitojärjestelmäksi, josta onkin kertynyt paljon kokemusta. Luonnollinen jatkumo kehityspolulle on ollut tuoda riskihenkivakuutustuotteet säästötuotteiden rinnalle.  

PLP:ssä voikin nyt hallinnoida kaikkia henkivakuutusyhtiön henkilöriskiturvia sekä näiden erilaisia yhdistelmiä. Yhtenä esimerkkinä yhdistelmistä mainittakoon Lainaturvavakuutukset, joissa omana erityispiirteenä on vakuutusmäärän sitominen lainapääomaan. PLP:ssä on jo entuudestaan voinut käsitellä sekä yksilöllisiä- että ryhmäsopimuksia ja henkilöriskivakuutusten osalta lisäksi pariturvia.  

Kun vielä henkilöriskivakuutusten korvauskäsittely on tuotu sopimushallinnan kanssa samaan järjestelmään, voimme ylpeänä tarjota henkivakuutusyhtiölle kaiken kattavan järjestelmän. Erityyppisten korvausten, kerta- ja päivärahakorvausten sekä kulukorvausten, hoitoa sujuvoittaa käsittelyssä tarvittavien sopimustietojen automaattinen välittyminen korvausjärjestelmään. Mikäli korvauspäätöksellä on vaikutusta sopimuksen tietoihin, esimerkiksi jokin turvalaji päättyy, päivittyy tieto automaattisesti sopimushallinnan puolelle.

Sopimusten ja korvausten hoitaminen samassa modernissa järjestelmässä tuo useita merkittäviä kustannus- ja tehokkuushyötyjä, kun liiketoimintaprosesseja automatisoidaan ja järjestelmäarkkitehtuuri yksinkertaistuu. Tällä luodaan pitkälle tulevaisuuteen kantava, koko liiketoimintaprosessin läpäisevä uudistus.

Olisiko nyt aika päivittää järjestelmäkanta nykyaikaan ja alkaa hyödyntää modernin teknologian suomia mahdollisuuksia?


Lue lisää Profit Life & Pension -järjestelmästämme

annika-2021-1-crop-1-1860960
Annika Karppinen, PLP Product Manager

Eläkkeet tuntuvat olevan kuuma peruna EU:ssa.  

Insurance European julkaisi viime syksynä European Retirement Week -tapahtuman yhteydessä eläketutkimuksen, jossa selvitettiin, missä määrin EU-maissa omaehtoisesti varaudutaan eläkevuosien toimeentuloon. Kyselyyn vastanneiden 16 maan vertailusta käy ilmi, että suomalaisista vain 40 % säästää eläkettä varten. Vastanneiden keskiarvo oli 62 %, eli Suomi jäi melko kauas keskiarvosta. Toki suomalainen työeläkejärjestelmä on monessa tutkimuksessa sijoittunut yhdeksi maailman parhaista, mutta onko sen antama peruseläke kuitenkaan riittävä tulevaisuuden eläkeläisille? Kysymys, jota kenen tahansa olisi hyvä ajoittain pohtia.  

Samaa on pohdittu EU:ssa laajemminkin. EU:ssa on useita hankkeita, joilla pyritään kannustamaan kansalaisia omaehtoiseen eläkesäästämiseen. PEPP (Pan-European Personal Pension) -tuotteella pyritään madaltamaan eläkesäästämisen kynnystä, minkä lisäksi EIOPA (European Insurance and Occupational Pension Association) kommentoi viime vuoden lopulla Euroopan Komissiolta saamaansa ehdotusta, kuinka EU-kansalaisten tietämystä omasta tulevasta eläkkeestään voitaisiin lisätä.  

Ehdotettu Pension Tracking System (PTS) yhdistäisi henkilön koko eläkesäästäminen; sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen lisäeläkkeen. Tämä avaisi kansalaisille realistisen ja ajantasaisen näkymän eläkevuosiensa tulotasoon. Itse asiassa seitsemällä EU-maalla, mukaan lukien Ruotsi ja Tanska, on jo vastaava järjestelmä. Suomalaista työeläkeotetta voi pitää hyvänä alkuna, mutta koska siihen koostetaan pelkästään lakisääteinen eläkekarttuma, tulisi se ehdotuksen valossa laajentaa kattamaan myös vapaaehtoinen eläkesäästäminen. Vaikka useat eläkesäästämisen lakimuutokset ovat käytännössä näivettäneet suomalaisen eläkevakuutusten uusmyynnin, on suomalaisilla kuitenkin vanhastaan voimassa kohtuullinen määrä vapaaehtoisia sopimuksia. Monelle säästäjälle olisikin varmasti tervetullutta pystyä seuraamaan kokonaistilannettaan.  

PTS:ssä painotetaan selkeyttä, esitettävä tieto tiivistetään kaikkein oleellisimpaan. Ei mitään monimutkaista, vaan perustietoja, jotka löytyvät eläkevakuutusten hoitojärjestelmistä. Modernista hoitojärjestelmästä tiedon välittäminen hoituukin vaivattomasti. Profit Softwaren PLP (Profit Life & Pension) -järjestelmässä on jo entuudestaan lukuisia digitaalisia palvelurajapintoja eri ulkoisten toimijoiden järjestelmiin, joten yhden uuden lisääminen olisi helppo tehtävä.  

Mutta kuka Suomessa ottaisi vetovastuun PTS:n kehittämisestä? Työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus (ETK) ylläpitävät nykyistä työeläkeotetta, mutta vapaaehtoisia lisäeläkkeitä myyvät henkivakuutusyhtiöt. Ruotsissa julkinen ja yksityinen puoli ovat aikanaan lyöttäytyneet yhteen kehittääkseen Minpension:in, voisiko Suomestakin löytyä vastaavanlaista halua edistää yhteistä asiaa?

copy-of-linkedin-himmeli-blogi-1-2427903

 

Ensimmäinen suomalaisen vakuutusyhtiön myöntämä henkivakuutus tehtiin joulukuussa 1874. Kyseinen sopimus ei tietenkään enää ole voimassa, vaikka usean kymmenen vuosien pituiset voimassaoloajat ovatkin henkivakuutussopimuksille ominaisia. 

Tällaiset pitkät sopimusajat tuovat alati muuttuvassa maailmassa omat erityishaasteensa. Kun katsomme vaikka 30 vuotta ajassa taaksepäin, 90-luvun alkupuolelta tähän päivään, on henkivakuutusyhtiöiden toimintaympäristössä tapahtunut lukemattomia muutoksia. Lainsäädännön muutokset ovat ohjanneet mm. tuotekehitystä, myyntiä ja vakuutusten hoitoprosesseja. Samalla suomalaisten mielenkiinto säästämistä kohtaan on kasvanut, minkä siivittämänä on kehitelty eri variaatioita säästöhenkivakuutuksista palvelemaan vaihtelevia asiakastarpeita. Asiakkaat odottavat myös yhä enenevissä määrin digitaalisia palveluja. Ei enää riitä, että portaalissa voi katsella tietoja, sillä monet ovat jo tottuneet itsenäisesti hoitamaan asioitaan portaaleissa.  

Erityisesti eläkevakuutuksiin liittyviä muutoksia on tippunut tiuhaan tahtiin. Verotusta ja eläkkeen noston aloitusikää on muutettu moneen kertaan, mistä johtuen vakuutusyhtiön tulee pystyä ylläpitämään useita toisistaan poikkeavia kantoja tai tuotevariaatioita, vaikka kyseisiä tuotteita ei enää myydä. Koska sopimukset saattavat jatkua useita kymmeniä vuosia, ei tämä tarve poistu kovinkaan pian. 

Tänä päivänä monet henkivakuutusyhtiöt ovatkin tilanteessa, jossa tuotekirjon lisäksi myös järjestelmäkirjo on kasvanut vaikeasti hallittavaksi himmeliksi. Järjestelmien ylläpitokustannukset ovat kasvaneet eikä muutosten toteuttamiseen ole aina helppo löytää tarvittavaa teknistä osaamista. Kun samalla asiakaspalvelu digitalisoituu ja prosesseja haluttaisiin automatisoida, mikä voisi tuoda tervetulleita kustannussäästöjä, ei vanhoja järjestelmiä välttämättä voida järkevästi yhdistää modernimpaan teknologiaan. 

Profit Life & Pension hoitaa monimutkaisetkin tuoterakenteet 

Profit Software on kehittänyt järjestelmiä henkivakuutusyhtiöille jo 90-luvun puolesta välistä asti. Voikin sanoa, että olemme vahvasti eläneet mukana alan kehityksessä ja muutoksissa. Profit Life & Pension (PLP) -järjestelmä kehitettiin aluksi käsittelemään säästöhenkivakuutustuotteita. PLP on ollut jo pitkään ja usean asiakkaan käytössä, joten säästöhenkivakuutussopimusten hoitojärjestelmänä PLP on kannuksensa ansainnut. Siinä hoidetaan sujuvasti niin yksilölliset kuin ryhmien sopimukset sekä näihin liittyvät ulosmaksatukset. Myös vanhojen vakuutuskantojen konvertointi on tullut tutuksi ja prosessia helpottamaan on kehitetty oma työkalunsa. Näin PLP:ssä voidaan yhdessä järjestelmässä hoitaa sekä run-off -kantoja että myynnissä olevia tuotteita. Tuoterakenteiden parametrisointi puolestaan mahdollistaa nopean ja joustavan uusien tuotteiden lanseerauksen. 

Voidaksemme auttaa henkivakuutusyhtiötä hoitojärjestelmien kokonaisuudistuksessa olemme laajentaneet PLP:n sopimushallinnan kattamaan myös henkilöriskivakuutustuotteet. Henkilöriskivakuuttaminen perustuu hyvin joustaviin turvamäärittelyihin, sisältäen sekä yksilölliset, pari- ja ryhmärakenteet. Henkilöriskikorvausten osalta järjestelmässä pystyy käsittelemään kerta-, päiväraha- ja kulukorvauksia.  

PLP:ssä on useamman vuoden ajan lisätty automaation astetta ja REST-palveluiden määrää. Digitaalisten palvelujen kehittämisen kannalta REST-palvelut ovat avainasemassa. Näiden avulla tehostetaan oleellisesti myös sisäisiä prosesseja. Kun esimerkiksi korvauskäsittelijän vakuutussopimuksesta tarvitsema tieto on yhdessä paikassa, vähenee tarve liikkua eri järjestelmien välillä. Samalla vähenee inhimillisten virheiden määrä, mikä luonnollisesti heijastuu positiiviesti myös loppukäyttäjän suuntaan.  

PLP:ssa voi hallinnoida koko henkivakuutusyhtiön tuotetarjonnan sopimushallinnasta ulosmaksatukseen ja henkilöriskivakuutusten korvauskäsittelyn. PLP on täysiverinen ja kokonaisvaltainen henkivakuutusyhtiön sopimushallintajärjestelmä.


Lue myös:

Profit Life & Pension

P27 Nordic Payment muuttaa pohjoismaista maksukenttää

Suomalainen henkilötunnus muuttuu vaiheittain

annika-2021-1-crop-1-1860960
Annika Karppinen, PLP Product Manager

Väestörekisteriä ylläpitävälle Digi- ja väestötietovirastolle (DVV) on jo pitkään ollut selvää, että henkilöä yksilöivät henkilötunnukset eivät nykyisessä muodossaan tule pidemmällä tähtäimellä riittämään. Lisäksi nykyiseen henkilötunnuksen rakenteeseen liittyy haasteita henkilön tietosuojan kannalta. 

DVV myöntää säännöllisesti uusia henkilötunnuksia esimerkiksi 1900-luvulla syntyneille. Yleensä kyseessä on tällöin ulkomaalainen, joka tarvitsee suomalaisen henkilötunnuksen. Koska joissakin maissa kaikille kansalaisille merkitään esimerkiksi passiin syntymäajaksi 1.1. tai 31.12., myöntää DVV juuri näillä päivämäärillä keskimääräistä enemmän henkilötunnuksia. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että kyseisten päivämäärien osalta henkilötunnuksen tarkisteosan eri variaatiot ovat yksinkertaisesti loppumassa ja tähän on löydettävä ratkaisu, hyvin pian.   

Tämän akuuteimman haasteen lisäksi on henkilötunnuksen nykyisessä muodostustavassa yksityisyyden suojaan liittyviä ongelmia. Henkilötunnus, jonka tulisi toimia ainoastaan henkilöä yksilöivänä tietona, paljastaa henkilön syntymäajan ja sukupuolen. Nämä tiedot tulisi häivyttää, jotta henkilötunnus jatkossa olisi yksiselitteisesti yksilöintitieto.   

Valtiovarainministeriö (VM) aloittikin vuonna 2017 niin sanottu henkilötunnuksen uudistukseen tähtäävän selvitystyön. Työryhmän loppuraportti julkaistiin keväällä 2020. Tämä on sittemmin toiminut pohjana VM:n Hetu-uudistushankkeelle, joka käynnistyi loppuvuodesta 2020. Jo keväällä 2021 oli kuitenkin selvä, että loppuraportissa hahmoteltu tavoitteellinen aikataulu ei ole realistinen.  

Ei tarvitse kauaa miettiä, jotta muutoksen laajuus valkenee. Henkilötunnuksen lonkerot ulottuvat niin moneen ja lisäksi myös yhteiskunnallisesti kriittisiin toimintoihin, että muutoksen toteutus tulee vaatimaan toimenpiteitä lukemattomilta sekä julkisen että yksityisen puolen toimijoilta. Kun monet toiminnot lisäksi ovat kytköksissä toisiinsa, tullaan myös toimijoiden kesken tarvitsemaan aimo annos koordinaatiota. Kaikki tämä, ja toisaalta DVV:n tarve saada tarkisteosaan liittyvä ongelma pian ratkaistua, on liian iso kokonaisuus ratkaistavaksi kerralla. Niinpä henkilötunnuksen kokonaismuutos toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa haetaan ratkaisu henkilötunnusten riittävyyteen.  

Muutoksen pyörteisiin joutuvan organisaation näkökulmasta vaiheistaminen on hieman harmillista. Vaiheistuksen kautta muutos on toki usein hallitumpi, mutta saattaa valitettavasti lisätä kustannuksia. Siksipä olisi jo ensimmäisen muutoksen suunnitteluvaiheessa hyödyllistä pystyä laajentamaan näkökulmaa lopulliseen tavoitekuvaan ja pyrkiä ennakoimaan myös tulevia muutoksia. Hetu-muutoksen osalta ainakin nyt kolme mainittua muutosta on jo tiedossa (välimerkki, syntymäpäivä ja sukupuoli). Kun näitä muutetaan, se vaikuttaa myös henkilötunnuksen tarkistukseen. Kuinka hyvin näillä olettamilla osutaan maaliin, se jää nähtäväksi.  

Meillä Profit Softwarella päätöksiä tulevista muutoksista odotellaan rauhallisin mielin. Profit Life & Pension (PLP) -järjestelmän joustavuus tulee tässäkin tilanteessa osoitettua todeksi. Mikään nyt tiedossa olevista muutoksista ei ole PLP:n toiminnan kannalta kovin merkittävä, sillä henkilötunnus  toimii jo nykyisellään vain yhtenä henkilöä yksilöivänä tietona. Esimerkiksi syntymäaika, joka on vakuutuksissa usein merkityksellinen, on oma erillinen tietokenttänsä. Mutta koska PLP on laajasti kytköksissä integraatioiden ja REST-palvelujen kautta moneen muuhun toimijaan, on näiden välisiä riippuvuuksia hyvä alkaa selvittämään ja varmistaa henkilötunnusmuutoksen sujuvuus. 


Lue lisää:

PLP-tuotetarjoomamme

Valtiovarainministeriö: Henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskeva hanke

Valtiovarainministeriö: HETU-uudistuksen loppuraportti

pexels-pixabay-355952-1920x1334-3590889Kun Ilkka Holm vuoden 2006 alussa aloitti työskentelyuransa Profit Softwarella Espoon pääkonttorilla, hän ei ajatellut ryhtyvänsä ratkaisuarkkitehdin hommiin. Ilkka aloitti kehittäjänä Profit Life & Pension -järjestelmää, eli PLP:tä kehittävässä tiimissä, mutta oli enemmän kiinnostunut ratkaisuiden arkkitehtuurillisesta suunnittelusta kuin puhtaasti teknisestä tekemisestä.

Ajatus kirjallisen dokumentaation laatimisesta ja määrittelyistä tuntui äkkiseltään yksitoikkoiselta – kunnes Ilkka halusi ymmärtää paremmin kehittämänsä järjestelmän prosesseja. Kiinnostus uuden kokeiluun johtikin Ilkan suunnittelupöydän ääreen.

— On kiinnostavaa miettiä ja suunnitella, miten liiketoiminnan vaatimukset otetaan isossa ja pitkäikäisessä järjestelmässä huomioon, Ilkka kuvailee. — Ratkaisujen tulee olla laajennettavissa ja niiden tulee perustua teknologioihin, joiden tiedämme toimivan ja palvelevan lopputulosta. Tässä kokonaisuudessa dokumentaatio on pieni, mutta tärkeä osa kokonaisuutta.

Monenlaisissa kehitystehtävissä olleella Ilkalla ei ollut aikaisempaa kokemusta vakuutusalasta. Hän piti ajatuksesta päästä suunnittelemaan ratkaisuja, joilla on merkitystä yhteiskuntaan ja ihmisten elämään. Ihmisten eläkkeitä ja säästöjä hallinnoivat järjestelmät on otettava vakavasti ja vältettävä virheitä. Sitä myöten myös liiketoiminta-alue tuli vähitellen tutuksi.

— Kyseessä ovat isot ja haastavat asiat. On motivoivaa tietää, että omalla tekemisellä voi vaikuttaa niin asiakkaidemme tehokkaaseen tekemiseen, kuin sitä kautta heidänkin asiakkaidensa, tavallisten ihmisten elämään, Ilkka sanoo.

Profit Softwaren ratkaisuarkkitehdin rooliin kuuluu järjestelmän toiminnallisuuden miettiminen yhdessä kehittäjien, testaajien sekä asiakkaan kanssa. Työ on jatkuvaa tuotannon pyörittämistä ja pienkehitysmuutoksia, sekä isompia, pitkäaikaisia projekteja.

— Teknisestä taustasta on kyllä todella paljon apua tässä tehtävässä, Ilkka toteaa. — On hyödyllistä pystyä ottamaan huomioon monta eri tekijää, niin teknisesti kuin liiketoiminnallisestikin. On tosi mielenkiintoista hahmottaa, mihin kaikkiin asioihin pienetkin muutokset vaikuttavat, ja toisaalta on innostavaa ikään kuin ratkaista mysteerejä, miksi jokin toimii kuten se toimii, miten bugit ja muut ratkaistaan, Ilkka kuvailee.

Entä mitä Ilkka kokee Profit Softwaren voivan tarjota hänenkaltaisilleen arkkitehdeille?

— Profitilla pääsee oppimaan ja kehittymään asiantuntijana. Itsekin olen kasvanut nykyiseen rooliini käytännön kautta, Ilkka sanoo. — Työn imu pitää otteessaan. Tässä on mahdollisuus päästä loistamaan siinä, missä itse on hyvä, ja omalla työllä on myös merkitystä.


Kiinnostuitko työskentelystä Profit Softwarella? Tutustu työpaikkoihimme!

Lue myös:

https://profitsoftware.com/paiva-it-asiantuntijana-profit-softwarella/

 

https://profitsoftware.com/integraatiotyo-profit-softwarella-on-yhdistelma-ongelmanratkomista-ja-suunnittelua/