Digitalisaatio mahdollistaa Lahti Aqualla vesihuollon turvallisuuden ja toimintavarmuuden. Veden etäluennasta on tullut myös olennainen osa vastuullista liiketoimintaa.
Artikkeli on julkaistu alunperin kaupallisessa yhteistyössä Kriittinen Infrastruktuuri 3/2024 -liitteessä ja kehittyvatkaupungit.fi:ssä.
Teksti: Anni Korhonen.
Kuvassa Lahti Aquan asiakkuusjohtaja Soile Toivonen sekä Evitec Solutionsin data- ja analytiikkaliiketoimintayksikön johtaja Teemu Vainio.
Digitalisaation merkitys vesihuollossa on tätä nykyä kiistaton, ja oikeanlaisen digistrategian ytimessä ovat vesihuollon turvalli suus ja toimintavarmuus. Näiden teki jöiden haasteisiin voidaan digitalisaati on avulla vastata myös vastuullisesti.
– On tärkeää huomioida vesihuolto laitosten olevan yhteiskunnan kannalta huoltovarmuuskriittisiä toimijoita, joiden toimintavarmuus tulee jatkuvasti olla turvattuna, Lahti Aquan asiakkuus johtaja Soile Toivonen painottaa.
Vesihuoltolaitosten on Toivosen mukaan entistä tärkeämpää tulevaisuu dessa antaa painoarvoa digitalisaation edellyttämälle työkulttuurin ja toimin tatapojen muutokselle, niiden hallitulle johtamiselle sekä oikeanlaiselle tavoit teiden asetannalle.
– Toimivien tietojärjestelmien ja teknologiakehityksen avulla luodaan kestävää siirtymää digitalisaation polul la, Toivonen sanoo.
Digitalisaatio edistää turvallista ja kestävää vesihuoltoa Lahti Aquan pitkäaikaisen yhteistyö kumppani Evitec Solutions on yhtä mieltä siitä, että vesilaitosten digitali saatio on tärkeää kestävän ja turvallisen vesihuollon, resurssien optimoinnin ja vedenhallinnan sekä asiakaspalvelun näkökulmasta.
– Digitalisaatio mahdollistaa reaaliai kaisen seurannan, toiminnan tehos tumisen ja esimerkiksi laskutuksen yksinkertaistumisen, Evitec Solutionsin data- ja analytiikkaliiketoimintayksikön johtaja Teemu Vainio kuvailee.
Vainion mukaan digitalisaatio ei ole pelkkä tekninen kehitysaskel vaan liittyy vahvasti turvallisen ja kestävän vesihuollon edistämiseen.
– Lähitulevaisuudessa vesihuoltoalan digitalisaatio etenee kohti älykkäitä verkostoja ja edistynyttä analytiikkaa. Lisäksi näemme enemmän integraatiota IoT-ratkaisuihin, mikä tehostaa vesilai tosten toimintaa entisestään.
Evitec Solutionsin missiona on uudis taa asiakkaidensa liiketoimintaa yhdis tämällä teknologia ja asiakasymmärrys, kuten tarjoamalla vesihuoltoalalle oikea aikaista tietoa antavia, helppokäyttöisiä dataratkaisuja, joiden jatkokehitys on joustavaa.
– Asiakas omistaa loppuratkaisun ja datan, mikä tekee kustannuksista läpinäkyviä mahdollistaen räätälöidyt ratkaisut.
Lahti Aqua on viime vuosina panostanut kattavasti erityisesti veden etäluennan ratkaisuihin. Vesihuoltoyhtiön ensim mäiset asennettavat etäluettavat vesimit tarit ovat Toivosen mukaan ultraäänimit tareita.
– Vuoden 2020 EU:n direktiivi on edellyttänyt, että taloyhtiöihin asenne taan linjasaneerauksen tai uudisraken tamisen yhteydessä huoneistokohtaisia, etäluettavia vesimittareita. Laki ei koske kiinteistöiden päävesimittareita, jotka Lahdessa omistaa Lahti Aqua. Asiakasnäkökulmasta vedenkulu tuksen seuranta helpottuu ja muuttuu kulutukseen perustuvaksi. Lahti Aquan asiakkaat voivat seurata reaaliaikaista vedenkulutusta asiakasportaalista aikaan ja paikkaan katsomatta. Tämä parantaa esimerkiksi kiinteis tössä esiintyvien vuotojen todentamista, jolloin asiakas pystyy reagoimaan niihin nopeammin, Toivonen sanoo.
Investointi veden etäluentaan on sekä Toivosen että Vainion mielestä ennen kaikkea investointi pitkän aikavälin tehokkuuteen ja kestävyyteen.
– Vähenevien ympäristövaikutusten ansiosta näemme sen myös tärkeänä osana vastuullista liiketoimintaa.
Lahti Aqua Oy on Lahden kaupungin omistama vesihuoltoyhtiö, joka tuottaa vesihuolto- palvelut 147 000 asukkaalle ja elinkeinoelämälle.
lahtiaqua.fi
Evitec Solutions Oy:n innovatiiviset pilvipohjaiset etäluentaratkaisut tarjoavat reaaliaikaista tietoa vesimittareista vähentäen manuaalista työtä ja virheiden mahdollisuutta.
evitec.com/fi
Kestävä rahoitus on aihe, jonka merkitys ilmastonmuutoksen kiihtymisen myötä on entisestään lisääntynyt. Kestävän rahoituksen määritelmä on toki laajempikin, ympäristötekijöiden lisäksi siinä tarkastellaan myös yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä näkökulmia, eli ns. ESG-tekijöitä (lyhenne sanoista Environmental, Social ja Governance) ja kuinka nämä huomioidaan sijoittamista koskevassa päätöksenteossa.
Vaikuttamisen mahdollisuus on kenellä tahansa sijoitustoimintaa harrastavalla, yhtä lailla institutionaalisella sijoittajalla kuin yksittäisellä rahastosäästäjälläkin. Mutta voidakseen tehdä vastuullisia valintoja, tarvitsee sijoittaja luotettavaa tietoa sijoituskohteiden kestävyydestä. Kohteiden tulisi myös olla keskenään vertailukelpoisia, jolloin tarvitaan yhteneväisiä mittareita ja käytäntöjä. EU:ssa tähän on haettu ratkaisua kahden eri asetuksen kautta. Tiedonantovelvoiteasetuksen (SFDR, Sustainable Finance Disclosure Regulation) tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä sijoitustuotteiden kestävyystekijöistä. Taksonomia-asetus (TR, Taxonomy Regulation) puolestaan määrittelee milloin taloudellista toimintaa voi kutsua kestäviksi kuuden ympäristökestävyyttä mittaavan tavoitteen kautta.
Asetukset ovat sinällään jo tulleet voimaan, mutta niissä säädettyjen velvoitteiden soveltaminen jalkautuu asteittain. Molemmissa asetuksissa on artikloja, joiden yhteneväiseen tulkintaan ja soveltamiseen Euroopan komissio on pyytänyt finanssialan Euroopan valvontaviranomaisia (ESA, European Supervisory Authorities) määrittelemään tekniset standardit (RTS, Regulatory Technical Standards). Nämä eivät ole vielä kaikilta osin valmiita tai lopullisesti hyväksyttyjä, mutta oletuksena on, että niitä tulisi porrastetusti alkaa noudattaa tämän ja ensi vuoden aikana.
Asioiden keskeneräisyydestä huolimatta, valvontaviranomaiset ovat nyt kehottaneet toimijoita aloittamaan valmistelut asetusten soveltamiseen. Ja hyvä niin, sillä urakka on huomattavan suuri, vaikka toimijoille tilanne on hieman epäkiitollinen, kun ne joutuvat tähtäämään liikkuvaan kohteeseen. Niinpä kaikki sijoituspalveluja tuottavat ja tarjoavat tahot, kuten rahastoyhtiöt, pankit ja henkivakuutusyhtiöt ovat kovan urakan edessä.
Mutta mikä tekee tämän niin haastavaksi?
Pähkinänkuoressa: valtava tietomäärä kerättäväksi ja analysoitavaksi sekä pitkä välitysketju, jonka varrella on useita toimijoita.
Teknisestä näkökulmasta urakka kiteytyy tiedon sujuvaan välittämiseen ja tehokkaaseen käsittelyyn:
Pitkä ja monivaiheinen ketju, mutta modernien järjestelmien tuella ja tiedonvälityksen rajapintoja hyödyntämällä hyvinkin tehtävissä. Finanssiala on uuden edessä ja yhteisellä ponnistuksella rakennamme edellytykset kestävälle rahoitukselle.
Vastuullinen sijoittaminen (englanniksi ESG eli Environment, Social and Governance) tarkoittaa kestävän kehityksen, ympäristövaikutusten ja yhteiskuntavastuun huomioimista sijoittamisessa. Yksinkertaisimmillaan vastuullinen sijoittaminen on listoja yksittäisistä sijoituskohteista, joihin esimerkiksi Nordean rahastot eivät sijoita. Laajimmillaan vastuullinen sijoittaminen otetaan huomioon koko yrityksen toiminnassa ja hallinnoinnissa ja se on osa strategiaa.
Toistaiseksi vastuulliseen sijoittamiseen ei löydy yhtä Euroopan tai maailman kattavaa standardia. Mittaaminen ja viestintä on vapaaehtoista ja sen tarkoitus on tehdä toiminnasta kuluttajille läpinäkyvää. Todennäköisesti vastuullisuus tulee menemään samaan kuin talon energialuokitus, jossa raportin pakollisuuden lisäksi uusissa kohteissa vaaditaan vähintään B-luokan energiatehokkuutta. Myös finanssialalla tulee hetki, kun ESG on huomioitu lainsäädännössä tai toimiluvassa. Yritysten on jo nyt hyödyllistä viedä strategiaansa ja toimintaansa sen edellyttämään suuntaan.
Vihreät bondit eli joukkovelkakirjalainat ovat vastuullisen sijoittamisen yksi toteutustapa. Vihreän bondin liikkeeseenlaskija on antanut ”vihreää rahoitusta” eli rahoittanut vain niitä kohteita, jotka täyttävät tietyt ympäristökriteerit. Vihreät bondit ovat mediajulkisuudesta huolimatta edelleen pieni osa koko globaalia rahoitusta, kokonaisvolyymiltään alle 1%. Sille kuitenkin ennakoidaan suurta kasvua ja vihreät bondit ovat erittäin kysyttyä kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.
Sitä merkitsevät erityisesti isot vastuulliset sijoitusrahastot sekä julkiset eläkeyhtiöt. EU laatii parhaillaan vihreille bondeille yhtenäistä kriteeristöä, jonka toivotaan lisäävän näiden suosiota entisestään.
Asiakkaamme ovat julkaisseet myös muuta vastuullista rahoitusta viime vuosina. Kuntarahoitus laski liikkeelle tänä vuonna Suomen ensimmäisen sosiaalisen bondin, jolla on rahoitettu yhteiskunnan hyvinvointia lisääviä hankkeita. Suomestakin löytyy sinisiä bondeja, joilla on rahoitettu meren suojeluun vaikuttavia investointeja.
Vihreät bondit ja ESG yleisestikään ei itsessään ratkaise ilmasto-ongelmaa. Sen suurin arvo on tehdä kuluttajalle ja yrityksille valinnat tietoisiksi ja näkyväksi: Hakiessasi maksimaalista tuottoa, onko sinulle merkitystä, annatko rahasi sellaiseen käyttöön, joka varmistaa maapallon ja yhteiskunnan hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville?
