(Etä)työhyvinvointi keskiössä

Tänä poikkeuksellisena vuonna eteemme on tullut hyviä sattumuksia. Yksi niistä on Kasvua (työ)hyvinvointitaloudesta -webinaari, johon saimme puhujakutsun aiemmin syksyllä. Teemana puheenvuorossamme oli, miten olemme yrityksenä selvinneet vallitsevasta tilanteesta, erityisesti HR- ja viestintänäkökulmasta tarkasteltuna.

Tuntemattomassa tilanteessa on vaikeaa tietää, onko suunta oikea. Mikä on riittävä määrä viestintää, kuinka usein kysyn mitä kollegalle kuuluu tai pitäisikö järjestää työajan ulkopuolisia virtuaalitapahtumia? Kaikki kysymyksiä, jotka ovat olleet mielessämme tämän vuoden aikana. Otimmekin webinaarissa lähtökohdaksi kertoa siitä, mitä kaikkea olemme tehneet. Se, ovatko toimenpiteet olleet oikeita, on lopulta jokaisen työntekijän subjektiivinen kokemus.

Perustukset kuntoon

Siirryimme etätyöhön nopeasti, suurin osa yhden vuorokauden kuluessa siitä, kun päätös tehtiin. Totesimme heti alkuun, että järjestämme työvälinekuljetuksia halukkaille, jotta varmistamme ergonomian myös kotona. Lanseerasimme hyvin pian myös säännöllisen kyselyn, sillä halusimme ja haluamme tietää, miten työntekijämme voivat ja tunnistaa samalla kehityskohteita. Teimme pikaisella aikataululla etätyö- ja taukovinkkejä. Ja lopuksi, koska kahvinjuonti ei lopu kotonakaan, olemme ensimmäisestä etätyöpäivästä lähtien kokoontuneet virtuaalisille kahvitauoille useissa eri porukoissa.

Fokus viestinnässä

Viesti, vaikkei olisi mitään viestittävää. Sääntö, jonka olemme pitäneet kirkkaana mielessämme. Niin toimitusjohtajamme statusviestit kuin eri liiketoimintayksiköiden palaverit ja viikkostatukset on koettu tärkeiksi. Tämän lisäksi on tiimikokouksia, yritystason kokouksia ja luonnollisesti keskusteluita kollegojen kesken unohtamatta virallisia ohjeistuksia. Teemme parhaillaan viestintäkyselyä, koska viestintäteemoja ei ole syytä jättää ”mututuntuman” varaan.

Työhyvinvointi ja yhteisöllisyys

Viestinnän lisäksi olemme kiinnittäneet erityistä huomiota työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyden varmistamiseen. Lähtökohtaisesti uskomme fiiliksemme olleen hyvä (siltä se on ainakin näyttänyt) ja olemme panostaneet esim. työterveyspalveluihin, kokeilleet taukojumppamuotoja, pitäneet videokamerat päällä kokouksissa (hiukset kammattuina tai ei) ja piristäneet muuten vain henkilöstöämme. Vappuradio, Kiitä kollegaa -kampanja ja kesän palkintogaala ovat esimerkkejä konkreettisista teoista. Saimme hiljattain henkilöstötutkimuksen tulokset ja myös ne indikoivat henkilöstömme voivan keskimäärin hyvin. Tämän lisäksi teemme edelleen pari kertaa kuussa pulssikyselyn selvittääksemme, mitä työntekijöillemme kuuluu.

Käsillä oleva aika on haasteellinen

Se, että olemme tehneet toivottavasti oikeita toimenpiteitä, ei poista haasteita. Vallitseva tilanne on kokonaisvaltainen ja vaikuttaa moneen elämän osa-alueeseen. Työn ja vapaa-ajan balanssin ylläpitäminen, oma elämäntilanne (ja sen hallinta), resilienssi – yksilöllisiä kokemuksia kaikki. Se, mitä voimme tehdä, on kannustaa ihmisiä käyttämään esimerkiksi työterveyshuollon palveluita ja pitämään yhteyttä muihin. Me kaikki olemme osaltamme vastuussa työyhteisön tunnelmasta – myös etänä.

Mitä olemme oppineet

Tähänastisia oppeja ovat: Viestinnän merkitystä ei pidä aliarvioida. Tämä aika on osoittanut työyhteisömme tiiviyden. Tunnemme toisemme uudella tavalla. Asiakasprojektit ja etätyö ei ole mahdoton yhdistelmä.

Työterveyslaitos on avannut huhtikuussa sivuston, jossa seurataan suomalaisten yritysten arkea poikkeustilanteessa. Olemme mukana! Katso video 1 ja video 2.

Tai lue juttu Vappuradio helpotti ikävää.

Elisa Hub julkaisi meistä maaliskuussa jutun onnistumisestamme etätöihin siirtymisessä.