Profit Life & Pension is now Evitec Life

When an insurer plans a system renewal, the primary focus is usually on how the new system supports needs today and in the future. However, few insurance companies start from scratch. Especially within life insurance, policies may be older than 50 years. Therefore, the migration of run-off portfolios usually pops up at some point during the renewal project.

Older systems often have an “uncontrolled flexibility”, a feature that originally was regarded quite handy. Individual policy details could be modified in many ways, and not all information had a designated place or format. Thus, over time, users may have entered the same information in different places and, for example, dates in different formats. Older policies also do not always have all the information required by the new structure; in which case the policy information needs to be enriched. Not to mention file formats, which have changed over the years. There are certainly many more examples. And now, 15–20 years later, when this rather mixed data should be adapted to the structures of the new system, we are faced with a data cleaning task. The scope of a migration project can often be bit of a surprise, but luckily there are tools available to help.

The power of collaboration

In data migration the cooperation between the insurance company and the system supplier is key. The insurance company knows its old products and can foresee some of the challenges in the data structures. The system supplier on the other hand, knows inside out the logic and structure of the new system. When a mechanism for checking the quality and consistency of the data is created in between, even a difficult migration becomes easier.

The three phases of migration

Data migration can be divided into three phases. In the first phase, the migration is planned, and the portfolios are studied to the smallest details. First steps are taken with smaller test data and the creation of data mapping rules starts. At the same time, the insurance company often considers whether some product portfolios can be combined to simplify the management of portfolios in the future.

In the next phase, our conversion tool will take centre stage. It is used to check whether the data to be migrated is consistent and compatible with the new system. Rarely, if ever, is older data ready at once. The conversion tool provides feedback on differences and inconsistencies, such as data fields that cannot be matched in the new structure, missing data fields, or data in an inappropriate format.

This is where the actual data cleaning begins. The same data may be run through the conversion tool several times until it can be stamped as OK. Finally, a policy lifecycle testing will be done to ensure that everything matches in the future as well. For the work to progress promptly, the conversion tool is made available also for the insurance company. Hence, the actual experts of the portfolios and those working on data cleaning can independently test the changes and updates. All in all, a time-consuming phase, but the work is rewarded in the last phase.

The actual migration is often the fastest phase. When the old data has been processed and its compatibility has been verified, this is largely a technical routine, where the converted policies smoothly float into the new system. As a final check, the outcome is reconciled with the source data.

Extensive experience of migrations

In addition to the conversion tool, Evitec Life‘s accurate description of the data structure makes migration work significantly easier. The description gives the customer a clear view of which information is needed and in which format.

At Evitec we have carried out system migrations for several decades. We have converted nearly one hundred portfolios and hundreds of thousands of policies. So, it’s fair to say that our experience has built up over time and our migration process and tools have been put to the test in many demanding projects.

When I was watching the excellent Adam McKay film The Big Short originally released back in 2015, the first thought to pop into my head was: “Finally a movie that will explain to my parents why we make these systems for banks!” In the film, the actress Margot Robbie, soaking in a bubble bath, explains how the derivatives that launched the financial crisis in the U.S. in 2007 were based on covered bonds. The scene was an ironic take on the fact that few people would normally have the patience to listen to long winded explanations riddled with financial terminology. The product structure was so complex that it concealed as well as concentrated the underlying risks of the housing market.

In Finland, the situation has been better, but the fundamental mechanism is still the same. Our mortgages are mainly financed by foreign investors, not deposits. These investors receive mortgages as collateral for the money they lend. The interest rate on the money provided by the investors depends on the quality of the collateral. The better the collateral, the lower the interest rate. The quality of Finnish housing collateral has been good, but recently a noticeable risk has arisen especially in regions experiencing net outflows. This calls for transparency also in Finland in order to ensure that the collateral meets the investors’ and credit rating institutions’ criteria. At best, the nearly one hundred reports targeted at different agencies are generated automatically, at worst by dozens of people manually typing them into Excel spreadsheets.

The required transparency and quality of reporting is one of the reasons why the process needs a separate system. Another one concerns daily optimisation: Collateral is mobile by nature, as homes are sold and purchased and loans are paid back every day. Insolvency and credit losses are part of the lenders’ daily life. The handling of hundreds of thousands of collateral assets requires that the bank have a safety margin to ensure the availability of collateral. The smaller this safety margin can be made, the more the bank is able to obtain external funding.

Our Evitec Covered Bonds is an Enterprise Resource Planning or ERP system for a bank issuing covered bonds. According to our estimate, our system processes over 40 per cent of Finnish mortgages as it optimises collateral for covered bonds. Our users include OP, the recently listed OmaSp, S-Bank and Hypo (The Mortgage Society of Finland), the only credit institution in Finland specialising in housing. The reliability of the system and service thus has a great social importance, as is the case with Profit Software’s products more broadly. We have comprehensive expertise in mortgage bank IT systems that meet legal requirements. We are happy to help you launch or automatise your business or modernise your existing system.

Perttu Heinonen, SVP Consulting Financial Services, Evitec

In the beginning, there is an initial idea. A fragment of a phrase from a conversation suddenly springs to mind. A question to colleagues, “has this ever come up with your client?“. And in no time, we are in full swing at work, conceptualizing a new functionality!

The development of systems and functionalities can get an initial impetus from almost anything. Sometimes the client has a clear need, sometimes the stone in the shoe rubs a little but no blister has yet appeared.

System development is the sum of many factors, teamwork at its best and involving many steps. Clarifying the context and the essence of the problem. Curiously trying to understand the past, challenge the existing, try to peek into the future. Focus on the big picture, dive into the details, notice all the points of convergence, list the stakeholders. Boldly asking all the questions that comes to mind. And finally, to create a working solution from all of this.

Therefore, an IT company needs a wide range of expertise. In Evitec, this means not only industry specific core competences, such as expertise in system architecture, coding in several languages, UX and UI competence and project management, but also widespread knowledge of the insurance and financial sector. However, for the final solution to really meet the customer’s needs and carry far into the future, the dialogue with the customer and system users plays a significant role.

From the initial idea, the next step is to create a concept-level picture of how the system should work. Already at this stage, we are happy to involve customers in the conversation. According to our experience, just a process map can trigger surprisingly lengthy discussions. New ideas pop up and the understanding of the whole matter deepens. The picture is not always finished in one go, sometimes two or three iterations are needed. Especially when the customer’s need is clear, there is a temptation to speed up the process at this stage, but experience has also shown the importance of a good foundation. The need and the corresponding solution may still become even more sharp.

Also during the development work itself, we maintain an active dialogue with the customer. From the more overall conceptual level, we dive deeper, and the focus is transferred to the details of the solution. Subject-matter experts are involved in workshops and demos, views are exchanged, and the direction of development is commented. A good process during which also the customer learns something new and gets a new perspective.

Evitec Life is a policy management system is specifically developed for life insurance companies and supports handling of a wide variety of investment instruments. In the most recent development project for handling of illiquid investments, Project Manager Maija Pietilä has made use of her experience of investment products from her previous working life.

— This experience has clearly been useful both in concepting and in discussing with customers, says Maija. — It has been easy to understand the product and the requirements related to its management.

Solution Analyst Irene Palazzo, on the other hand, is deeply familiar with Evitec Life’s savings solutions.

— It has been interesting to think about how existing functions can be used in a new way, says Irene. —There is no need to completely reinvent the wheel. In Evitec Life you can already manage most of the simplest illiquid investment functions, but now we have conceptualized the management of more complex structures.

If you want to hear more about our concept of handling illiquid investments, please contact us! sales@evitec.com

Sijoittamisen vastuullisuus ja vihreä rahoitus ovat olleet esillä asiakkaidemme liiketoiminnassa ja viestinnässä, minkä lisäksi ne ovat olleet jo pitkään esillä mediassa. Mediahuomiosta huolimatta nämä eivät välttämättä ole kaikille tuttuja termejä.

Vastuullinen sijoittaminen (englanniksi ESG eli Environment, Social and Governance) tarkoittaa kestävän kehityksen, ympäristövaikutusten ja yhteiskuntavastuun huomioimista sijoittamisessa. Yksinkertaisimmillaan vastuullinen sijoittaminen on listoja yksittäisistä sijoituskohteista, joihin esimerkiksi Nordean rahastot eivät sijoita. Laajimmillaan vastuullinen sijoittaminen otetaan huomioon koko yrityksen toiminnassa ja hallinnoinnissa ja se on osa strategiaa.

Toistaiseksi vastuulliseen sijoittamiseen ei löydy yhtä Euroopan tai maailman kattavaa standardia. Mittaaminen ja viestintä on vapaaehtoista ja sen tarkoitus on tehdä toiminnasta kuluttajille läpinäkyvää. Todennäköisesti vastuullisuus tulee menemään samaan kuin talon energialuokitus, jossa raportin pakollisuuden lisäksi uusissa kohteissa vaaditaan vähintään B-luokan energiatehokkuutta. Myös finanssialalla tulee hetki, kun ESG on huomioitu lainsäädännössä tai toimiluvassa. Yritysten on jo nyt hyödyllistä viedä strategiaansa ja toimintaansa sen edellyttämään suuntaan.

Vihreät bondit eli joukkovelkakirjalainat ovat vastuullisen sijoittamisen yksi toteutustapa. Vihreän bondin liikkeeseenlaskija on antanut ”vihreää rahoitusta” eli rahoittanut vain niitä kohteita, jotka täyttävät tietyt ympäristökriteerit. Vihreät bondit ovat mediajulkisuudesta huolimatta edelleen pieni osa koko globaalia rahoitusta, kokonaisvolyymiltään alle 1%. Sille kuitenkin ennakoidaan suurta kasvua ja vihreät bondit ovat erittäin kysyttyä kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.

Sitä merkitsevät erityisesti isot vastuulliset sijoitusrahastot sekä julkiset eläkeyhtiöt. EU laatii parhaillaan vihreille bondeille yhtenäistä kriteeristöä, jonka toivotaan lisäävän näiden suosiota entisestään.

Asiakkaamme ovat julkaisseet myös muuta vastuullista rahoitusta viime vuosina. Kuntarahoitus laski liikkeelle tänä vuonna Suomen ensimmäisen sosiaalisen bondin, jolla on rahoitettu yhteiskunnan hyvinvointia lisääviä hankkeita. Suomestakin löytyy sinisiä bondeja, joilla on rahoitettu meren suojeluun vaikuttavia investointeja.

Vihreät bondit ja ESG yleisestikään ei itsessään ratkaise ilmasto-ongelmaa. Sen suurin arvo on tehdä kuluttajalle ja yrityksille valinnat tietoisiksi ja näkyväksi: Hakiessasi maksimaalista tuottoa, onko sinulle merkitystä, annatko rahasi sellaiseen käyttöön, joka varmistaa maapallon ja yhteiskunnan hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville?

When discussing a system renewal, hot topics are amongst other digitalization, automation, conversions, and migration. And nothing wrong with these, all important factors ensuring the new system operates as whished and delivers the expected benefit. But will a system renewal bring to the users something in addition to a new interface?

”We’ve always done it like this”

I’m sure we have all sometime come across the saying “we’ve always done it like this”. Same attitude can appear also during a system renewal. When the automatization level increases, the amount of routine manual work decreases. And the logic of the new system might differ from the old one. These factors automatically lead to changes also in work processes. Therefore, a system renewal should be seen as a more holistic renewal, not just a shift in technology. For the users this means getting used to both a new interface as well as new work processes and routines.

Technical and mental transformation

The project team members get to know the new operating platform stepwise. Demos of part deliveries and particularly testing phase are great moments to discuss the functionalities of the new system and listen to the system vendors viewpoints of different solutions. These are also natural moments for reviewing current processes and routines and when needed, form new ones.

Also, the trust in the new system and the rationality for the new work routines build up during the project. Project team members have plenty of time to get used to the changes and go through a mental transformation from the old to the new era.

When the launch approaches and rest of the organisation is brought along, the newcomers will not have the same timeframe for getting acquainted with all new. For them, the pilot phase is often their first touch point with the new system and work processes but as the pilot is a much shorter phase than the project, the rest of the organization needs to absorb all new much faster. Now the project team members have a new important role as the ambassadors of the new ear. They can support and rationalize the new processes and help to smoothen the transition. As the rest of the organization will most likely have same kind of questions as the project team members, so who is better to answer them than those who already have been through this phase.

Adjustable standard system

If some part of the deliverable system does not seem to quite fit into the insurers operations, customer specific adjustments are a good solution. Evitec Life is a standard system developed for life insurers for administering pension, savings and risk insurance policies and claims. Evitec Life has a parametrized product structure allowing a flexible product configuration. Additionally various system functionalities can be modified according to customer needs. Therefore, each delivery is to some extent customer specific, although the base is the same. We are our customers partners and system renewals are planned, tested, and implemented in close co-operation. By this, we can deliver a solution that supports the customers individual products, needs and procedures.

Got interested? Contact sales@evitec.com

Payment Services Directive 2 (PSD2) and Open Banking opened a few years ago a whole new world for handling payments. Now at the cash register you can just flash your smartwatch and pay online shopping with just a few clicks. Open Banking brought new players alongside with the banks, focusing on handling payment transactions. The eagerness to jump specifically into this opportunity is easily understandable when considering that for example in 2021 Finnish pay cards were used 1,9 billion times. Already a small slice of these transactions offers a decent revenue.

For the financial market, PSD2 was the prelude for sharing information more openly than before. Now same topic is discussed also in insurance industry as “Open Insurance” seeks its’ form. But what does Open Insurance mean and what is it aiming at? There isn’t yet a uniform definition. European Insurance and Occupational Pension Authority (EIOPA) published in 2021 a Discussion Paper ”Open Insurance: Accessing and sharing insurance related data”, which is based on a very broad definition: “Covering accessing and sharing insurance-related personal and non-personal data usually via APIs”. EIOPA states increased innovation, competition, and efficiency as main goals.

What would sharing of insurance information enable?

When considering how information dense insurances are and how information generally today can be utilized for various use cases, it’s clear that open sharing of insurance information would enable many kinds of product and service innovation. Still, it should be noted that insurers cannot freely share information. In PSD2 the customer manages their information and decides what and with whom to share. This should push innovation to be highly customer centric and is a starting point for new competitive factors.

When the customer holds insurances in several companies, sharing would enable collecting the scattered information in one place. The customer would get an overall view of their coverage making it easier to get insurance guidance based on correct information and make it easier to ask for offers. Especially In Finland, collecting information of occupational pension and other pension saving in one place could be a very useful use case, Swedish minPension service being an excellent example of this idea.

Claims management is a critical point in client relationship and there are certainly many use cases for making that smoother. For example, what if my flight is delayed more than 4 hours, which is the threshold entitling me to a compensation from my travel insurance? Could the information about the delay go directly from the airline to my insurer and the compensation be automatically paid to my bank account?

Interfaces in key position

Interfaces are a prerequisite for sharing and receiving information, but they might also turn out to be road blockers. This was experienced with PDS2, different standards for interfaces and APIs complicate the development of fluent ecosystem. Let’s hope this experience is taken into consideration when the Open Insurance directive is taking its form.

Additionally, the aging IT infrastructure of the insurers will set its own obstacles. When interfaces and APIs play a central role in digitalization, influencing many processes already today, many insurers are pondering about the best solution in the long run. Continue building upon an aging technology, or has the time come to renew core systems and start capitalizing on the benefits of digitalization?

The future of information sharing

Will Open Insurance cause a same kind of revolution as PSD2 did for mobile payment? Probably not, as within insurance there is not one, even closely, similarly frequented transaction. Also, the Open Insurance directive seems to proceed rather slowly with EU.

There are still many question marks attached to Open Insurance. Even so, the directive will come to force at some point. Therefore, it’s good to start evaluating how and with what kind of solutions to prepare oneself for the possibilities Open Insurance offers.

Kestävä rahoitus on aihe, jonka merkitys ilmastonmuutoksen kiihtymisen myötä on entisestään lisääntynyt. Kestävän rahoituksen määritelmä on toki laajempikin, ympäristötekijöiden lisäksi siinä tarkastellaan myös yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä näkökulmia, eli ns. ESG-tekijöitä (lyhenne sanoista Environmental, Social ja Governance) ja kuinka nämä huomioidaan sijoittamista koskevassa päätöksenteossa.

Vaikuttamisen mahdollisuus on kenellä tahansa sijoitustoimintaa harrastavalla, yhtä lailla institutionaalisella sijoittajalla kuin yksittäisellä rahastosäästäjälläkin. Mutta voidakseen tehdä vastuullisia valintoja, tarvitsee sijoittaja luotettavaa tietoa sijoituskohteiden kestävyydestä. Kohteiden tulisi myös olla keskenään vertailukelpoisia, jolloin tarvitaan yhteneväisiä mittareita ja käytäntöjä. EU:ssa tähän on haettu ratkaisua kahden eri asetuksen kautta. Tiedonantovelvoiteasetuksen (SFDR, Sustainable Finance Disclosure Regulation) tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä sijoitustuotteiden kestävyystekijöistä. Taksonomia-asetus (TR, Taxonomy Regulation) puolestaan määrittelee milloin taloudellista toimintaa voi kutsua kestäviksi kuuden ympäristökestävyyttä mittaavan tavoitteen kautta.

Asetukset ovat sinällään jo tulleet voimaan, mutta niissä säädettyjen velvoitteiden soveltaminen jalkautuu asteittain. Molemmissa asetuksissa on artikloja, joiden yhteneväiseen tulkintaan ja soveltamiseen Euroopan komissio on pyytänyt finanssialan Euroopan valvontaviranomaisia (ESA, European Supervisory Authorities) määrittelemään tekniset standardit (RTS, Regulatory Technical Standards). Nämä eivät ole vielä kaikilta osin valmiita tai lopullisesti hyväksyttyjä, mutta oletuksena on, että niitä tulisi porrastetusti alkaa noudattaa tämän ja ensi vuoden aikana.

Finanssiala on yhteisen haasteen edessä

Asioiden keskeneräisyydestä huolimatta, valvontaviranomaiset ovat nyt kehottaneet toimijoita aloittamaan valmistelut asetusten soveltamiseen. Ja hyvä niin, sillä urakka on huomattavan suuri, vaikka toimijoille tilanne on hieman epäkiitollinen, kun ne joutuvat tähtäämään liikkuvaan kohteeseen. Niinpä kaikki sijoituspalveluja tuottavat ja tarjoavat tahot, kuten rahastoyhtiöt, pankit ja henkivakuutusyhtiöt ovat kovan urakan edessä.
Mutta mikä tekee tämän niin haastavaksi?

Pähkinänkuoressa: valtava tietomäärä kerättäväksi ja analysoitavaksi sekä pitkä välitysketju, jonka varrella on useita toimijoita.

Teknisestä näkökulmasta urakka kiteytyy tiedon sujuvaan välittämiseen ja tehokkaaseen käsittelyyn:

• • kuinka sijoituspalvelun tuottaja kerää ja analysoi sijoituskohteiden kestävyyteen liittyvää tietoa ja muokkaa tiedon sopivaan muotoon seuraavan vaiheen tarpeet huomioiden
  • kuinka sijoituspalvelun tuottaja välittää tämän tiedon sijoituspalvelua tarjoavalle taholle, tiedon kaikissa eri muodoissa, raportteina, avaintietoesitteinä ja SFDR:n määrittelyn mukaisen, sijoituskohteen kestävyyttä indikoivana värikoodina
  • kuinka sijoituspalveluntarjoaja välittää tiedon loppuasiakkaalle eri ajankohtina ja eri palvelukanavissa kuten verkkosivuilla, portaaleissa ja ehkäpä jopa tulosteina.

Pitkä ja monivaiheinen ketju, mutta modernien järjestelmien tuella ja tiedonvälityksen rajapintoja hyödyntämällä hyvinkin tehtävissä. Finanssiala on uuden edessä ja yhteisellä ponnistuksella rakennamme edellytykset kestävälle rahoitukselle.

Digitalisaatio on jo monen vuoden ajan ollut kestopuheenaihe vakuutusalalla. Koronaviruksen tuoma paine pystyä palvelemaan asiakkaita etäyhteyksin kiihdytti keskustelua entisestään. Yhtiöt ovatkin viimeistään koronan myötä kehittäneet asiakasrajapinnassa tapahtuvaa palvelua digiaikaan. Mutta mikä on yhtiöiden sisäisten toimintojen tilanne?

Kun asiakas täyttää esimerkiksi henkilöriskivakuutuksen korvaushakemuksen verkkopalvelussa, alustaako tämä automaattisesti korvaustapahtuman ja ehkäpä tekee myös korvauspäätöksen ja hoitaa korvauksen ulosmaksatuksen? Vai syntyikö tästä pdf -lomake, joka otetaan manuaaliseen käsittelyyn?  

Monella yhtiöllä sisäisten toimintojen kyvykkyys törmää sopimushallinnan ja korvauskäsittelyn ydinjärjestelmien yli-ikäisyyteen. Pahimmillaan niiden yhdistäminen digitaaliseen ympäristöön ei onnistu ylipäätään tai ainakin toimenpiteen kustannukset ylittävät pitkän aikavälin hyödyt. Sen sijaan uusimalla liiketoiminnan ydinjärjestelmä saataisiin pitkälle tulevaisuuteen kantava ratkaisu, joka kytkeytyy jouhevasti muuhun liiketoimintaympäristöön. 

Kaiken kattava järjestelmä 

Evitec Life on varsinkin suomalaisille henkivakuutusyhtiöille tuttu vakuutussopimusten hallintajärjestelmä. Järjestelmä kehitettiin alkujaan erityyppisten eläke-, säästö- ja sijoitusvakuutusten hoitojärjestelmäksi, josta onkin kertynyt paljon kokemusta. Luonnollinen jatkumo kehityspolulle on ollut tuoda riskihenkivakuutustuotteet säästötuotteiden rinnalle.  

Evitec Lifessa voikin nyt hallinnoida kaikkia henkivakuutusyhtiön henkilöriskiturvia sekä näiden erilaisia yhdistelmiä. Yhtenä esimerkkinä yhdistelmistä mainittakoon Lainaturvavakuutukset, joissa omana erityispiirteenä on vakuutusmäärän sitominen lainapääomaan. PLP:ssä on jo entuudestaan voinut käsitellä sekä yksilöllisiä- että ryhmäsopimuksia ja henkilöriskivakuutusten osalta lisäksi pariturvia.  

Kun vielä henkilöriskivakuutusten korvauskäsittely on tuotu sopimushallinnan kanssa samaan järjestelmään, voimme ylpeänä tarjota henkivakuutusyhtiölle kaiken kattavan järjestelmän. Erityyppisten korvausten, kerta- ja päivärahakorvausten sekä kulukorvausten, hoitoa sujuvoittaa käsittelyssä tarvittavien sopimustietojen automaattinen välittyminen korvausjärjestelmään. Mikäli korvauspäätöksellä on vaikutusta sopimuksen tietoihin, esimerkiksi jokin turvalaji päättyy, päivittyy tieto automaattisesti sopimushallinnan puolelle.

Sopimusten ja korvausten hoitaminen samassa modernissa järjestelmässä tuo useita merkittäviä kustannus- ja tehokkuushyötyjä, kun liiketoimintaprosesseja automatisoidaan ja järjestelmäarkkitehtuuri yksinkertaistuu. Tällä luodaan pitkälle tulevaisuuteen kantava, koko liiketoimintaprosessin läpäisevä uudistus.

Olisiko nyt aika päivittää järjestelmäkanta nykyaikaan ja alkaa hyödyntää modernin teknologian suomia mahdollisuuksia?