Kestävä rahoitus on aihe, jonka merkitys ilmastonmuutoksen kiihtymisen myötä on entisestään lisääntynyt. Kestävän rahoituksen määritelmä on toki laajempikin, ympäristötekijöiden lisäksi siinä tarkastellaan myös yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä näkökulmia, eli ns. ESG-tekijöitä (lyhenne sanoista Environmental, Social ja Governance) ja kuinka nämä huomioidaan sijoittamista koskevassa päätöksenteossa.

Vaikuttamisen mahdollisuus on kenellä tahansa sijoitustoimintaa harrastavalla, yhtä lailla institutionaalisella sijoittajalla kuin yksittäisellä rahastosäästäjälläkin. Mutta voidakseen tehdä vastuullisia valintoja, tarvitsee sijoittaja luotettavaa tietoa sijoituskohteiden kestävyydestä. Kohteiden tulisi myös olla keskenään vertailukelpoisia, jolloin tarvitaan yhteneväisiä mittareita ja käytäntöjä. EU:ssa tähän on haettu ratkaisua kahden eri asetuksen kautta. Tiedonantovelvoiteasetuksen (SFDR, Sustainable Finance Disclosure Regulation) tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä sijoitustuotteiden kestävyystekijöistä. Taksonomia-asetus (TR, Taxonomy Regulation) puolestaan määrittelee milloin taloudellista toimintaa voi kutsua kestäviksi kuuden ympäristökestävyyttä mittaavan tavoitteen kautta.

Asetukset ovat sinällään jo tulleet voimaan, mutta niissä säädettyjen velvoitteiden soveltaminen jalkautuu asteittain. Molemmissa asetuksissa on artikloja, joiden yhteneväiseen tulkintaan ja soveltamiseen Euroopan komissio on pyytänyt finanssialan Euroopan valvontaviranomaisia (ESA, European Supervisory Authorities) määrittelemään tekniset standardit (RTS, Regulatory Technical Standards). Nämä eivät ole vielä kaikilta osin valmiita tai lopullisesti hyväksyttyjä, mutta oletuksena on, että niitä tulisi porrastetusti alkaa noudattaa tämän ja ensi vuoden aikana.

Finanssiala on yhteisen haasteen edessä

Asioiden keskeneräisyydestä huolimatta, valvontaviranomaiset ovat nyt kehottaneet toimijoita aloittamaan valmistelut asetusten soveltamiseen. Ja hyvä niin, sillä urakka on huomattavan suuri, vaikka toimijoille tilanne on hieman epäkiitollinen, kun ne joutuvat tähtäämään liikkuvaan kohteeseen. Niinpä kaikki sijoituspalveluja tuottavat ja tarjoavat tahot, kuten rahastoyhtiöt, pankit ja henkivakuutusyhtiöt ovat kovan urakan edessä.
Mutta mikä tekee tämän niin haastavaksi?

Pähkinänkuoressa: valtava tietomäärä kerättäväksi ja analysoitavaksi sekä pitkä välitysketju, jonka varrella on useita toimijoita.

Teknisestä näkökulmasta urakka kiteytyy tiedon sujuvaan välittämiseen ja tehokkaaseen käsittelyyn:

• • kuinka sijoituspalvelun tuottaja kerää ja analysoi sijoituskohteiden kestävyyteen liittyvää tietoa ja muokkaa tiedon sopivaan muotoon seuraavan vaiheen tarpeet huomioiden
  • kuinka sijoituspalvelun tuottaja välittää tämän tiedon sijoituspalvelua tarjoavalle taholle, tiedon kaikissa eri muodoissa, raportteina, avaintietoesitteinä ja SFDR:n määrittelyn mukaisen, sijoituskohteen kestävyyttä indikoivana värikoodina
  • kuinka sijoituspalveluntarjoaja välittää tiedon loppuasiakkaalle eri ajankohtina ja eri palvelukanavissa kuten verkkosivuilla, portaaleissa ja ehkäpä jopa tulosteina.

Pitkä ja monivaiheinen ketju, mutta modernien järjestelmien tuella ja tiedonvälityksen rajapintoja hyödyntämällä hyvinkin tehtävissä. Finanssiala on uuden edessä ja yhteisellä ponnistuksella rakennamme edellytykset kestävälle rahoitukselle.

Suuri osa asiakkaistamme toimii pankkiliiketoiminnan, henki- ja eläkevakuuttamisen, perinnän ja varainhoidon parissa. Ratkaisumme ovat monella tapaa merkittävässä roolissa.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Vuonna 2020 henkivakuutusyhtiöiden maksutulot olivat Suomessa noin 4 miljardia euroa*, Profit Life & Pension -ratkaisulla (PLP) hallinnoidaan noin 20 miljardin euron arvosta varallisuutta. Toinen konkreettinen esimerkki voisi olla, että kehittämällämme kiinnitysluottopankin toiminnanohjausjärjestelmällä käsitellään arviomme mukaan lähes 50 % Suomen asuntolainoista**.

PLP-ratkaisusta on vuosikymmenten saatossa kehittynyt monipuolinen järjestelmä, jolla hallinnoidaan niin pitkäaikaissäästämis- ja eläkesäästämis- kuin henkiriskivakuutustuotteita.

– Liiketoiminnan kehittyessä ja vakuutustarpeiden muuttuessa tulee tilaus uudenlaisille tuotteille ja järjestelmille. Vakuutetuille pitää pystyä tarjoamaan yhä kattavampia itsepalveluita ja vakuuttajille yhä tehokkaampia toimintatapoja, sanoo Pension & Insurance solutions -yksikön tuotteista vastaava Jani Boström.

Samaa mieltä on Janne Takala, joka vastaa Financial Sector Solutions -yksikön tuotteista: – Lisäksi meidän järjestelmät nivoutuvat asiakkaan päässä moneen muuhun järjestelmään, joten integraatioiden pitää toimia saumattomasti.

Yhteiskunnan toimintavarmuus

Profit Softwaren tuotteilla ja palveluilla varmistetaan yhteiskunnan kriittisten toimintojen toimintavarmuus. Syksyllä julkaisimme uudistavamme Valtiokonttorin lainanhallintajärjestelmän, jolla hallinnoidaan valtion myöntämien lainojen elinkaaren hallintaa, sisältäen reskontran sekä sopimus- ja tuotehallinnan. Keväällä 2021 lainakanta oli noin 4,7 miljardia euroa.

– Näiden lainojen joukossa ovat esimerkiksi Business Finlandin yrityksille myöntämät tutkimus- ja kehitysprojektilainat, tarkentaa Janne.

Kriisitilanteisiin varautumisen merkitys on kasvanut viime aikoina.

– Esimerkiksi PLP Payments -ratkaisun osalta asiakastiedot on replikoitu. Vaikka yhteydet pankin ja vakuutusyhtiön välillä katkeaisivat, meillä on keinot kiertää tämä ja varmistaa, että asiakkaat saavat edelleen maksunsa, Jani sanoo.

Yhteensopivuus pohjoismaiseen markkinaan

Suomen markkinassa asema on vakiintunut ja kasvua haetaankin nyt Pohjoismaista. Kahdeksan vuotta sitten Länsförsäkringar valitsi Profit Softwaren kumppanikseen eläkkeiden maksatuksessa. Nähtävissä on, että myös kiinnitysluottopankkiratkaisulla on mahdollisuutensa Ruotsin markkinassa.

– Meidän vahvuutemme on, että olemme enemmän kuin ohjelmistotalo. Ymmärrämme mitä viranomaisvaatimukset tarkoittavat asiakkaidemme liiketoiminnan näkökulmasta ja pystymme tuomaan sen osaamisen jokaiseen asiakkuuteen, sanoo Jani.

– Kyllä tässä ollaan asiakkaiden kanssa todella syvässä vuorovaikutuksessa. Se osaltaan myös motivoi, että työskennellään niin tiiviisti asiakkaiden kanssa ja selvitetään yhdessä paras ratkaisu, päättää Janne.

Tutustu Profit Softwaren tarjoamiin finanssialan ohjelmistoratkaisuihin.

*) Finanssiala, Vakuutusvuosi 2020 -julkaisu

**) Mortgage Bank Manager -ratkaisun käyttäjiä ovat OP, Oma Säästöpankki, Suomen Hypoteekkiyhdistys ja S-Pankki.