Keväällä 2020 alkanut pandemiatilanne muutti työskentelytapojamme. Siirryimme työskentelemään etänä ja totuimme pitämään yhteyttä Teamsissa niin kollegojen kuin asiakkaidenkin kanssa. Kasvotusten tapahtuva kommunikointi kokouksissa, käytävillä ja kahvihuoneissa jäi pitkäksi aikaa kokonaan pois. Silti työt ovat jatkuneet, uusia ihmisiä on rekrytoitu ja asiakasprojekteja aloitettu, edistetty ja saatettu loppuun.

Tällä hetkellä työskentelymme Evitecillä pohjautuu vahvasti siihen, että tiimit sopivat keskenään työtavoista. Käytännössä suurin osa henkilöstöstä jatkoi keväällä etätyöskentelyä, vaikka valtakunnallinen etätyösuositus päättyikin 28. helmikuuta. Nyt käynnissä on hybridityömalli, joka kannustaa toimistolla työskentelyn ja etätyön yhdistämiseen.

Kaikissa työtavoissa on sekä haasteita että etuja. Tämän ovat huomanneet myös käyttäjäkokemuksesta ja käyttöliittymäsuunnittelusta projekteissamme vastaavat Suvi Tuomisto ja Joel Hakulinen. Heidän ja muiden käyttäjäkokemusta Evitecillä kehittävien työhön kuuluvat esimerkiksi asiakastyöpajat, joissa kartoitetaan asiakkaan tarpeita, käyttäjätarinoita ja liiketoimintaprosesseja, eli rakennetaan pohjaa jatkuvalle yhteistyölle projektissa. Työtavasta riippumatta asiakastyötä tekevien tavoitteena on kommunikoida asiakkaan kanssa säännöllisesti, selkeästi ja tarpeita kuunnellen kaikissa projektin vaiheissa, määrittelystä toteuttamiseen, validointiin ja testaukseen. Työtä tehdään loppujen lopuksi ihmisiltä ihmisille.

Murra jää kasvotusten, jos mahdollista

Ihmisten tapaaminen ensi kertaa voi olla hieman jännittävää riippumatta työtavasta. Ihmiset eivät vielä tunne toisiaan, eikä luottamusta ole vielä rakennettu. Sanotaan, että ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Suvilla ja Joelilla on kokemusta ensitapaamisista niin kasvokkain kuin virtuaalisestikin.

— Sen ensimmäisen jään murtaminen on Teamsissa toisinaan vaikeampaa, muttei toki mahdotonta. Keskustelun jatkaminen on yleensä helpompaa, jos on tavannut ihmisen edes kerran livenä, Suvi pohtii.

— Vuorovaikutus on erilaista kasvotusten kuin se on etäyhteyksien välityksellä, vaikka kameraakin pitäisi päällä. Siksi projektin aloittaminen kasvotusten tehtävällä tapaamisella on hyvä idea, Joel miettii.

— Jos pääsee vielä käymään asiakkaan luona tämän omissa tiloissa, hahmottaa myös ympäristön, jossa heidän ihmisensä toimivat ja aistii paljon sanatonta tietoa myös asiakkaan työpaikkakulttuurista, Suvi jatkaa.

Suunnittele etäpalaverin fasilitointi tarkasti, jotta tasapuolistat ja tehostat viestintää

— Kasvotusten pystyy usein lukemaan muiden ihmisten reaktioita ja mikroilmeitä välittömästi ja hahmottamaan, ovatko osallistujat ymmärtäneet sanoman, vai olisiko hyödyllistä täsmentää asiaa, Suvi sanoo.

Hyvin fasilitoitu palaveri Teamsissa voi tarjota erityisen mainion tilaisuuden saada myös porukan hiljaisemmat osallistujat ääneen. Se edellyttää etukäteen fasilitoinnin suunnittelua tämä mielessä pitäen. Suvi ja Joel ovat käyttäneet etäfasilitoinnin apuna FigJamia, joka on osoittautunut käyttökelpoiseksi monessa tilanteessa.

— Etäsessiona työpajatyöskentely voi olla raskaampaa kuin livenä, mutta hyvin rakennetulla agendalla voi saada silti tehokkaammin tietoa esiin, Suvi jatkaa. — Etäpalaveri myös edellyttää tietyllä tavalla kaikilta osapuolilta heittäytymistä ja omaa aktiivisuutta, että kertoo ja tuo näkemyksensä esiin.

— Säästäähän se myös osallistujien matka-aikaa, ilmastoa ja yritysten kuluja, jos palaverin voi järjestää virtuaalisesti, Joel sanoo. — Lisäksi etäpalavereita pystyy järjestämään paremmin vähän lyhyemmälläkin varoajalla, Suvi sanoo.

Kasvotusten on helpompi pitää yhteisiä taukoja ja näin palautua kuormituksesta

Erityisesti koko päivän kestävissä työpajoissa erot kasvotusten ja etänä pidettäviin palavereihin korostuvat. Pitkät sessiot tauotetaan, jolloin osallistujat pääsevät jaloittelemaan, käymään lounaalla, täydennetään kahvi- ja vesivarantoja sekä suuntaamaan ajatukset hetkeksi muihin asioihin jutustelemalla kevyemmistä aiheista.

— Kaikki tämä auttaa palautumaan ja tukee sitä, että osallistujilla on tauon jälkeen taas virtaa jatkaa työskentelyä tuoreilla ajatuksilla, sanoo Joel. — Kasvotusten myös taukojen aikana voi jatkaa sosiaalista kanssakäymistä, mikä myös tekee yhteistyöstä jouhevampaa, Joel jatkaa.

— Kahvikeskustelut myös jatkuvat kasvotusten eri tavalla kuin Teamsissa, Suvi huomioi. — Livenä kahvipöydän ääressä voi olla monta samanaikaista keskustelua käynnissä rinnakkain, keskustelu voi polveilla, siihen voi liittyä ja siitä voi lähteä, ja näin se olla myös spontaaniudessaan luovaa ja yllättävääkin, ja tästä kaikesta voi syntyä uusia oivalluksia, Suvi jatkaa.

Etänä sen sijaan tyypillisempää on, että kukin taukoilee tahoillaan, jolloin epäviralliset kahvitaukokeskustelut jäävät herkästi kokonaan pois. Palautuminen ylipäätään saattaa olla etänä vaikeampaa. Tästä syystä Suvi ja Joel ovatkin jakaneet pitempiä työpajoja useammalle päivälle. Tämä on heidän mukaansa toiminut hyvin.

Hybridityö on täällä

Yhteenvetona Suvi ja Joel toteavatkin, että parhaimmillaan projektissa kannattaa yhdistellä eri palaverimuotoja tilanteen ja tarpeen mukaan. Varsinkin alussa kannattaa pyrkiä tapaamaan kasvotusten. Jos on välttämätöntä pitää pitempiä sessioita, niissäkin hyötyy kasvokkain tapahtuvasta kokoustamisesta ja myös tauoista. Lyhyemmissä tuokioissa taas säästetään osallistujien aikaa, ilmastoa ja yritysten kuluja, jos tapaaminen pidetään virtuaalisena.

Voidaan todeta, että hybridimuotoinen työnteko on jo arkipäivää ja toimii erinomaisesti.

Paraneeko vaihtamalla? Jos sen tekee harkitun vertailun ja asiaansa palvelevan kriteeristön mukaan, niin kyllä. Tämän huomasivat Evitec Power Lending -tiimissä nykyaikaista antolainausratkaisua yritysrahoituksen tarpeisiin kehittävät koodarit. Tärkeä osa kehitystyötä on ratkaisun käyttöliittymän end-to-end-testaaminen, jota tehdään omassa testausympäristössään. Tiimissä kaikki kehittäjät ovat moniosaajia, jotka tekevät joustavasti kaikkia kehitysvaiheen eri tehtäviä, joten myös testaaminen kuuluu jokaisen pöydälle.

— Testausautomaatioon olemme aiemmin käyttäneet Robot Frameworkia, joka ajaa automaattisia robottitestejä. Huomasimme kuitenkin, että testit hajoilivat satunnaisesti. Kun jokainen kehittäjä sitten joutuu painimaan testien selvittelyiden kanssa vuoron perään, tähän menee aika paljon aikaa, kertoo kehittäjänä työskentelevä Timi Voutilainen.

Tiimin kehittämän ratkaisun vaatima testimassa on suuri, koska testattavia ominaisuuksia on paljon. Yhden testiajon ajamiseen kuluu aikaa keskimäärin 40–60 minuuttia. Kahden vuoden aikana tiimissä on ajettu automaatiotestejä yli 5000 kertaa. Kun testimäärät ovat suuret ja niihin kuluu aikaa, on tärkeää, että testit ovat luotettavia.

Uutta työkalua lähdettiin etsimään tunnettujen ja laajasti käytössä olevien ratkaisuiden kautta. Testien luotettavuus oli tärkein kriteeri. Robot Frameworkin kanssa toimittaessa onnistumisprosentti saattoi olla mitä vain 90 ja 97 prosentin välillä – tämän luvun oli noustava. Toinen kriteeri oli se, että testaustyökalun käyttö olisi mahdollista TypeScriptillä, jota käyttöliittymätoteutuksessa käytetään – tämä helpottaa kehittäjän työtä, kun testaustyökalua varten ei tarvitse vaihtaa käytettävää kieltä toiseen.

Myös se painoi vaakakupissa, että testaustyökalun ominaisuudet ovat monipuoliset ja mahdollistavat esimerkiksi ongelmatilanteiden imitoinnin siten, että testaaja näkee, mitä http-kutsuja käyttöliittymältä lähtee. Niin ikään tyypitetyn kielen käyttö, esimerkiksi rajapintatyypitykset, olivat kriteeri bugien vähentämiseksi.

— Päädyimme lopulta Cypressiin, joka on suosittu testaustyökalu maailmalla. Huomasimme nopeasti, että se täyttää kriteerimme ja tarpeemme, ja näin ollen helpottaa ja nopeuttaa kehitystyötä, Timi kertoo.

— Se, että voimme tehdä testejä samalla kielellä, jolla työskentelemme muunkin kehityksen parissa, auttaa selkeän arkkitehtuurin rakentamisessa ja ylipäätään sujuvoittaa tekemistä, Timi jatkaa.

Cypressin monipuoliset ominaisuudet mahdollistavat esimerkiksi paremmat debuggaus-ominaisuudet, jokaisen vaiheen yksityiskohtaisen erittelyn käyttöliittymältä ja jopa suoran tuen videolle ongelmatilanteiden eri vaiheiden selvittämiseksi, mikä ei aina pelkkää kuvaa katsomalla ole niin yksiselitteistä.

— Virheiden löytäminen on Cypressissä ylipäätään helpompaa, Timi toteaa.

— Tulokset, joita testien ajo tuottaa, osoittaa meille hyödyn työkalun vaihdosta. Lisäarvo asiakkaalle on laadukas tuote, joka toimii luotettavasti.

Sanna Hiltunen on Evitecin kokenut projektipäällikkö, jota on aina kiinnostanut IT-ala. Hän haluaa kannustaa tyttöjä ja naisia koodaamaan kertomalla uratarinansa.

(more…)

Tämän julkaisun tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta siitä, millaista yrityskulttuuria kohti me Profit Softwarella pyrimme.

Toukokuussa 2020 julkaisimme artikkelin, jossa kerroimme työskennelleemme 2,5 kuukautta kotitoimistoilla* (tai missä toimisto kullakin sijaitsee). Tuolloin tuskin kukaan meistä uskoi siihen, että vielä kahden vuoden jälkeenkin työskentelemme pääosin etänä. On aika reflektoida, miten asiat ovat muuttuneet ja miten me olemme yrityksenä muuttuneet.

Me

Maaliskuu 2020. Teimme päätöksen etätöihin siirtymisestä nopeasti, käytännössä yhdessä päivässä, ja aloitimme uuden aikakauden. Uuden normaalin, joka on edelleen vahvasti läsnä.

​​​​​​​- IT-yrityksenä valmiutemme tehdä töitä etänä oli ja on hyvällä tasolla. Pystyimme reagoimaan asioihin nopeasti, kertoo HR-johtaja Joonas Runnakko.

Tavatessamme toisiamme toimistolla, emme tule ajatelleeksi yrityskulttuuria: miten kommunikoimme keskenämme tai miten käyttäydymme ryhmänä. Tavat ja asenteet elävät meissä niin vahvasti, ettei niitä tule aktiivisesti pohdittua. Jokainen teko ja kohtaaminen luovat kuitenkin kulttuuria, meille profitlaisille se on aina tarkoittanut uusien työntekijöiden lämmintä vastaanottoa osaksi yhteisöämme.

– Olemme aina arvostaneet sitä, että meillä kollegat auttavat ja tukevat toisiaan kaikissa tilanteissa. Onneksemme olemme pystyneet säilyttämään auttamisen kulttuurin myös etätyössä, jatkaa HR Manager Sanna Hyvönen.

Hybridityötä ja joustavuutta

Työskentelymme pohjautuu tällä erää vahvasti siihen, että tiimit sopivat keskenään työtavoista. Käytännössä suurin osa henkilöstöstä on jatkanut etätyöskentelyä, vaikka valtakunnallinen etätyösuositus päättyikin 28. helmikuuta. Seuraava vaihe on hybridityömalli, joka kannustaa toimistolla työskentelyn ja etätyön yhdistämiseen.

– Kollegoiden tapaaminen toimistolla vahvistaa kulttuuria ja auttaa tutustumaan uusiin työkavereihin. Tämä taas edesauttaa työhyvinvointia ja työn imua, toteaa Hyvönen.

Joonas Runnakko on samaa mieltä ja toteaa: – Tällä erää emme edes tiedä, miltä työelämä näyttää kolmen tai viiden vuoden päästä. Olemme rekrytoineen pandemia-aikana työntekijöitä, jotka eivät kenties ole työskennelleet toimistolla, eivätkä näin ollen edes osaa kaivata sitä.

Henkilöstömäärämme on kasvanut 35 prosenttia viimeisten kahden vuoden aikana. Olemme toteuttaneet monia perinteitä myös virtuaalisesti.

– Onneksi moni asia muuntuu myös virtuaalisesti toteutettavaksi. Sellaisia ovat vuotuinen sisäinen Kiitos-kampanjamme tai Profit Awards -tilaisuus, jossa työkaverit saavat ehdottaa palkittavia. Nämä asiat ovat todella tärkeitä arjessa, kun emme näe toisiamme, sanoo Hyvönen.

Yhdessä olemme enemmän

Me Profit Softwaressa uskomme tiimityön voimaan ja myös palkkamallimme tukee tätä. Tiimeissä, olivatpa ne projekti- tai muita tiimejä, oppii tuntemaan lähimmät kollegat yhdessä työskennellessä. Tutustuminen muihin kuin omiin tiimiläisiin virtuaalisesti on erilaista kuin toimistolla, jossa uusien kollegoiden kanssa voi tutustua vaikkapa kahvikupposen äärellä.

– Olemmekin kannustaneet ihmisiä käymään toimistoilla ja tapaamaan uusia sekä tuttuja kollegoita, kertoo Hyvönen.

Kasvokkain tapaaminen on asia, joka on meille tärkeää jatkossakin.

– Toivottavasti jo maaliskuussa voimme vähitellen organisoida paikallisia tapahtumia toimistolla. Se jos jokin yleensä houkuttelee ihmisiä paikalle, päättää Runnakko.

*) 2,5 kuukautta kotona – opit, vai onko niitä?

Tämän sisältösarjan tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta siitä, millaista yrityskulttuuria kohti me Evitecillä pyrimme.

”Mikä yritys te oikein olette?”, ”Mitä te teette?”, ”Onko liiketoimintanne näin monipuolista?”. Näitä kysymyksiä meille on esitetty esimerkiksi työhaastatteluissa.

Juuremme juontavat vuoteen 1992 eli tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun kaikki alkoi. Tilanne oli tuolloin hyvin erilainen: työllistimme noin 10 henkeä ja asiakkaita oli yksi. Tämä päivänä olemme finanssi-it-yritys, jolla on osaamista niin konsultoinnista, järjestelmäratkaisuista kuin analytiikasta. Suurin osa asiakkaistamme on merkittäviä finanssialan toimijoita Suomessa ja Pohjoismaissa. Tehtävänämme on auttaa asiakkaitamme modernisoimaan liiketoimintaansa, oli kyseessä henki- ja eläkevakuuttaminen, vakuushallinnan elinkaarijärjestelmä tai esimerkiksi kiinnitysluottopankkitoiminta. Olemme lisäksi erityisen ansioituneita tiedolla johtamisen ratkaisuissa; näitä palveluja tarjoamme useille eri toimialoille.

Mitä me siis teemme?

Jos edellinen kappale meni ohi, tiivistetään: työmme on modernisoida finanssialaa automatisaation, modernin ohjelmistokehityksen, ketterien menetelmien, datan ja analytiikan avulla.

Ulkopuolisen silmin saatamme näyttäytyä joskus jopa hieman tylsinä (paljastettakoon: emme onneksi ole!). Työskentelemme päivittäin isojen projektien parissa – projektien, joiden draiverina saattaa olla finanssialan viranomaismuutokset tai se, että digitalisaatio etenee kovaa vauhtia, eivätkä vanhat järjestelmät palvele tämän päivän, saati tulevaisuuden tarpeita. Projektimme ovat usein pitkäkestoisia, asiakassuhteemme vielä pidempiä. Olemme tästä kuitenkin aidosti innoissamme: saamme tehdä töitä yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden parissa.

Keitä evitecläiset ovat?

Meillä työskentelee reilut 350 it-alan ammattilaista. Ammattilaisuus tarkoittaa, että työntekijämme ovat erityisen ansioituneita pankkiliiketoiminnan, henki- ja eläkevakuuttamisen, perinnän, varainhoidon ja tiedolla johtamisen ratkaisuissa.

Kukaan ei ole seppä syntyessään ja sama pätee meidänkin toiminnassamme: on heitä, jotka ovat kulkeneet matkassamme 30 vuoden ajan ja heitä, jotka ovat vasta aloittamassa matkaansa yrityksessämme. Tärkeintä on, että jokainen työntekijä voi tuntea olevansa luotettu, arvostettu ja tiiminsä tasavertainen jäsen.

Meillä puhutaan usein auttamisen kulttuurista. Se on meille sydämen asia, jota nostamme esiin kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Saamme onneksi myös kuulla aloittaneilta työntekijöiltä, että tämä on asia, joka todella pitää paikkansa. Meillä kaveria ei jätetä.

Kilpailu IT-alan työntekijöistä ja osaamisesta on kovaa, ehkä jopa tällä hetkellä kovinta ikinä. Haasteemme on tunnettuus markkinassa – meidät tuntevat asiakkaamme, toimialat, joille tuotamme palveluita ja ne oppilaitokset, joiden kanssa teemme tiivistä yhteistyötä. Olemme onnistuneet tekemään oikeita asioita: pandemian aikana olemme kasvattaneet henkilöstömääräämme 35 prosenttia ja jokin aika sitten meidät noteerattiin Talentedin julkaisemassa “Koodarin top 50 työpaikkaa 2022” -listauksessa.

Tulevaisuuden Evitec

Horisontissa siintää kasvu. Kasvua haemme niin orgaanisesti kuin yritysostojen kautta. Haluamme kasvattaa niin henkilöstö- kuin asiakasmäärää Pohjoismaissa samalla osaamistamme ja tuotetarjoamaamme vahvistaen.

Asetimme itsellemme viime vuonna kysymyksen: ”Mitä haluamme olla?” Se johdatti meidät polulle, jota kutsutaan työnantajakuvaksi, ihannetilanteessa brändiksi. Olemme vasta matkan alussa. Aloitamme matkan sisäisesti, työntekijöidemme kanssa, sillä mitään, mitä ei ole sisäisesti omaksuttu, ei voida ulkopuolelle totuutena kuuluttaa. Yhtenä osana työtä aiomme jatkossa kertoa kuulumisiamme enemmän.

Jos haluat seurata matkaamme, avoimia työpaikkojamme tai tietää finanssi-it:n uusimmat trendit, ota meidät seurantaan. Olemme siellä, missä sinäkin, eli LinkedInissä, Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä nyt ainakin. Ota meidät seurantaan!

#EvitecCommunity

Tänä poikkeuksellisena vuonna eteemme on tullut hyviä sattumuksia. Yksi niistä on Kasvua (työ)hyvinvointitaloudesta -webinaari, johon saimme puhujakutsun aiemmin syksyllä. Teemana puheenvuorossamme oli, miten olemme yrityksenä selvinneet vallitsevasta tilanteesta, erityisesti HR- ja viestintänäkökulmasta tarkasteltuna.

Tuntemattomassa tilanteessa on vaikeaa tietää, onko suunta oikea. Mikä on riittävä määrä viestintää, kuinka usein kysyn mitä kollegalle kuuluu tai pitäisikö järjestää työajan ulkopuolisia virtuaalitapahtumia? Kaikki kysymyksiä, jotka ovat olleet mielessämme tämän vuoden aikana. Otimmekin webinaarissa lähtökohdaksi kertoa siitä, mitä kaikkea olemme tehneet. Se, ovatko toimenpiteet olleet oikeita, on lopulta jokaisen työntekijän subjektiivinen kokemus.

Perustukset kuntoon

Siirryimme etätyöhön nopeasti, suurin osa yhden vuorokauden kuluessa siitä, kun päätös tehtiin. Totesimme heti alkuun, että järjestämme työvälinekuljetuksia halukkaille, jotta varmistamme ergonomian myös kotona. Lanseerasimme hyvin pian myös säännöllisen kyselyn, sillä halusimme ja haluamme tietää, miten työntekijämme voivat ja tunnistaa samalla kehityskohteita. Teimme pikaisella aikataululla etätyö- ja taukovinkkejä. Ja lopuksi, koska kahvinjuonti ei lopu kotonakaan, olemme ensimmäisestä etätyöpäivästä lähtien kokoontuneet virtuaalisille kahvitauoille useissa eri porukoissa.

Fokus viestinnässä

Viesti, vaikkei olisi mitään viestittävää. Sääntö, jonka olemme pitäneet kirkkaana mielessämme. Niin toimitusjohtajamme statusviestit kuin eri liiketoimintayksiköiden palaverit ja viikkostatukset on koettu tärkeiksi. Tämän lisäksi on tiimikokouksia, yritystason kokouksia ja luonnollisesti keskusteluita kollegojen kesken unohtamatta virallisia ohjeistuksia. Teemme parhaillaan viestintäkyselyä, koska viestintäteemoja ei ole syytä jättää ”mututuntuman” varaan.

Työhyvinvointi ja yhteisöllisyys

Viestinnän lisäksi olemme kiinnittäneet erityistä huomiota työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyden varmistamiseen. Lähtökohtaisesti uskomme fiiliksemme olleen hyvä (siltä se on ainakin näyttänyt) ja olemme panostaneet esim. työterveyspalveluihin, kokeilleet taukojumppamuotoja, pitäneet videokamerat päällä kokouksissa (hiukset kammattuina tai ei) ja piristäneet muuten vain henkilöstöämme. Vappuradio, Kiitä kollegaa -kampanja ja kesän palkintogaala ovat esimerkkejä konkreettisista teoista. Saimme hiljattain henkilöstötutkimuksen tulokset ja myös ne indikoivat henkilöstömme voivan keskimäärin hyvin. Tämän lisäksi teemme edelleen pari kertaa kuussa pulssikyselyn selvittääksemme, mitä työntekijöillemme kuuluu.

Käsillä oleva aika on haasteellinen

Se, että olemme tehneet toivottavasti oikeita toimenpiteitä, ei poista haasteita. Vallitseva tilanne on kokonaisvaltainen ja vaikuttaa moneen elämän osa-alueeseen. Työn ja vapaa-ajan balanssin ylläpitäminen, oma elämäntilanne (ja sen hallinta), resilienssi – yksilöllisiä kokemuksia kaikki. Se, mitä voimme tehdä, on kannustaa ihmisiä käyttämään esimerkiksi työterveyshuollon palveluita ja pitämään yhteyttä muihin. Me kaikki olemme osaltamme vastuussa työyhteisön tunnelmasta – myös etänä.

Mitä olemme oppineet

Tähänastisia oppeja ovat: Viestinnän merkitystä ei pidä aliarvioida. Tämä aika on osoittanut työyhteisömme tiiviyden. Tunnemme toisemme uudella tavalla. Asiakasprojektit ja etätyö ei ole mahdoton yhdistelmä.

Työterveyslaitos on avannut huhtikuussa sivuston, jossa seurataan suomalaisten yritysten arkea poikkeustilanteessa. Olemme mukana! Katso video 1 ja video 2.

Tai lue juttu Vappuradio helpotti ikävää.

Elisa Hub julkaisi meistä maaliskuussa jutun onnistumisestamme etätöihin siirtymisessä.